Vahvalla valmistautumisella kohti joukkorokotuksia

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 23.02.2021 klo 14:30

Koronarokotukset ovat alkaneet Kymenlaaksossa, ja rokotteita on jo annettu kriittisessä hoitotyössä työskentelevälle henkilöstölle sekä ympärivuorokautisen hoivan asiakkaille. Edessä on kuitenkin vielä laajemman väestön rokotusurakka, mutta Kymsotella valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa: rokotuspisteitä on pystytetty, henkilöstöä perehdytetty ja kapasiteettia kasvatettu. Tässä artikkelissa otetaan katsaus siihen, mitä kaikkea valmistelut pitävät sisällään.

Kun rokotetaan suuri määrä ihmisiä, kuuluu valmisteluihin monipuolisesti erilaisia asioita. Eräs ensisijainen asia on järjestää rokotuspisteet, jotka palvelevat sujuvasti suuren ihmismäärän rokottamista. Joidenkin rokotuspisteiden osalta rakentamisessa lähdetään liikkeelle nollasta ja tällöin järjestelyihin kuuluvat kaikki aina kalustuksesta tekniikkaan ja siivouksen hoitamiseen. Lisäksi rokotuksiin liittyvät myös tarvehankinnat, esimerkiksi riittävä määrä ruiskuja, neuloja ja käsidesinfiointiainetta.

Rokotuksiin odotetaan suuria ihmismääriä, jolloin myös ajanvaraus vaatii ennakkovalmisteluja. “Huomioon tulee ottaa esimerkiksi ajanvarauskirjojen luominen ja puhelinajanvarauksen varmistaminen tarvittavilla laitteilla ja henkilöstöllä”, Kymsoten rokotuskoordinaattori Tanja Metsola luettelee.

Ensimmäisiä rokotuspisteitä on jo pystytetty Kymenlaaksoon. Turvallisuus huomioidaan kaikissa rokotuspisteissä tarkasti jo rakentamisvaiheessa. “Rokotuspisteiden valmistelussa on otettu erityisesti huomioon esimerkiksi mahdollisuus riittäviin turvaväleihin”, Kymsoten ylihoitaja Salla Kärki kertoo.

Koronarokotuksiin saavutaan aina ajanvaruksella, ja saatua aikaa on syytä noudattaa. Rokotuspisteillä noudatetaan myös tuttuja toimintaohjeita turvallisuuden varmistamiseksi. “Rokotettavien toivotaan saapuvan paikalle vasta juuri ennen omaa rokotusaikaa. Rokotukseen tulevan on oltava terve ja käytettävä suu-/nenäsuojainta sekä huolehdittava turvaetäisyyksistä”, Kymsoten hallintoylilääkäri Kari Kristeri neuvoo. 

Rokotukset etenevät saatavuuden ehdoilla

Suomeen ja Kymenlaaksoon rokotuseriä saapuu vähitellen. “Haasteena on vielä ollut vähäinen rokotesaatavuus. Myös tieto rokotteiden saatavuudesta on tullut lyhyellä aikajänteellä”, Kärki sanoo. Hän jatkaa, että kaikki saatavilla olevat rokotteet pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti. “Pyrimme ketterästi sopeuttamaan toimintaa rokotesaatavuuden mukaan”.

Rokotusten edistämistä varten on perustettu erilaisia työryhmiä, jotka varmistavat rokotusten sujuvan etenemisen. Viikoittain kokoontuva koronarokotustyöryhmä käsittelee rokotteiden saatavuutta yhdessä HUS Apteekkipalveluiden kanssa. “Tietoa rokotteiden saatavuudesta saadaan viikottain, mutta saatu tieto voi muuttua ja tarkentua – tämä vaikuttaa aina muihin suunnitelmiin”, Metsola jatkaa.

Koska rokotteita saadaan vähitellen, Kymsote noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaa rokotusjärjestystä, joka on tehty lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Kunkin ryhmän rokotusten etenemistä seurataan tarkasti. “Eri ryhmiä tullaan varmasti rokottamaan osittain päällekkäin. Kun toisen ryhmän jäsenistä iso osa on rokotettu, aletaan jo viestimään seuraavalle ryhmälle heidän ajanvarauksensa avautumisesta. Meillä on tieto siitä, kuinka monta ihmistä kuuluu mihinkin ryhmään, jolloin rokotteiden edistymistä voidaan seurata. On kuitenkin muistettava, että rokotus on vapaaehtoinen ja kaikki eivät sitä halua tai voi ottaa oman ryhmänsä aikataulussa”, Metsola avaa.

Korkea ikä on koronaviruksessa merkittävin riskitekijä, joten siksi rokotukset aloitetaan iäkkäästä väestöstä. Osin iäkkäiden rokotuksien kanssa samaan aikaan aloitetaan vakavalle koronavirustaudille altistavaa sairautta potevien rokotukset. Tällaiset sairaudet on jaettu kahteen ryhmään. Kristeri selventää näiden ryhmien kriteerejä: “Ensin rokotetaan erittäin voimakkaasti vakavalle koronavirustaudille altistavaa sairautta potevat henkilöt. Tähän ryhmään kuuluvat sairaudet tai tilanteet ovat elin- tai kantasolusiirrot, aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuais- tai keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin II diabetes ja Downin syndrooma. Näiden jälkeen rokotetaan vakavalle koronavirustaudille altistavaa sairautta potevat. Tähän ryhmään kuuluvia sairauksia ovat tyypin I diabetes, lisämunuaisen vajaatoiminta, jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila, vaikea krooninen maksasairaus, uniapnea, psykoosisairaus tai kun painoindeksi on yli 40”.

Joukkorokotukset vaativat suunnitelmallisuutta ja ammattitaitoa

Kymsotella koronarokotuksia tulevat antamaan sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Rokottavien ammattilaisten osaaminen on varmistettu lääkehoidon lisäopinnoilla ja rokotusnäytöillä. Nämä rokotusosaamisen varmistamiseen liittyvät opinnot antavat perustiedot rokottamiseen, mutta jokainen rokote on yksilöllinen. “Jokainen rokote eri tauteja vastaan vaatii erillisen perehdytyksen ja huolellisen tutustumisen valmistajan ohjeisiin. Kaikkien rokotteiden kohdalla oltava perillä kyseisen rokotteen säilytyksestä, käsittelystä ja varsinaisesta rokottamisesta”, Kymsoten johtajaylihoitaja Hannele Mattila kertoo.

Kymsotessa rokotuksia on suunniteltu useaan eri kohteeseen, jotka ovat eri kokoisia. Rokotuspisteen koko määrittää siellä työskentelevän henkilökunnan määrän. Lisäksi määrään ovat vaikuttamassa prosessiin varattava aika. “Ikääntyneiden rokotuksiin varataan viisi minuuttia rokotettavaa henkilöä kohden. Muun väestön joukkorokotuksissa on suunniteltu läpimenoaikaa nopeutettavan”, Kärki kertoo.

Sujuva ja turvallinen eteneminen on rokotustilanteissa tärkeää, ja tämä on huomioitu kunkin rokotustilanteen henkilöstömäärässä. Kymsotella koronarokottamistilannetta varten muodostetaan kolmen hengen ammattitaitoisia rokotustiimejä, joista yksi hoitaja valmistelee rokotteen, toinen antaa pistoksen ja kolmas kirjaa tiedon potilastietojärjestelmään. “Rokotustiimissä on kaksi sairaanhoitajaa tai terveydenhoitajaa. Kolmas henkilö, joka tekee etupäässä kirjaamistehtäviä, voi olla lähihoitaja”, Mattila kuvailee.

Rokotuspisteiden valmistelua
Rokotuspisteitä on suunniteltu ympäri Kymenlaaksoa.

Kapasiteetti laajenee tarpeen mukaan

Tällä hetkellä Kymsoten rokotuspisteitä on suunniteltu ympäri Kymenlaaksoa. Pian alkavissa iäkkäiden rokotuksissa paikkoja on vielä alussa rajoitetummin. “Rokotuspisteitä lisätään ja muutetaan sitä mukaa, kun rokotteiden saatavuus paranee”, Metsola kertoo. “Avaamme myös isompia ulkopuolisia tiloja rokotuksiin Kymsoten omien pisteiden lisäksi”.

Koronarokotukset ovat iso urakka, mutta kaikki kymenlaaksolaiset saavat halutessaan rokotteen kun oma vuoro tulee. Viestiä rokotusten laajenemisesta suuremmille ryhmille jaetaan monella eri tapaa. Myös rokottavaa henkilöstöä ollaan valmiita lisäämään. “Palkkaamme rokotuksia varten lisää henkilökuntaa. Hankimme tarpeen mukaan myös vuokrahenkilökuntaa”, Mattila kertoo.

Kymsotella rokottava henkilökunta on lähdössä urakkaan hyvillä mielin. Kärki kertookin, että asian merkityksellisyys on hyvin tiedossa ammattilaisten joukossa. “Vastaanottopalveluissa hoitajat lähtevät innolla rokottamaan, koska kokevat asian tärkeäksi. Jonkin verran kiinnostusta rokottamiseen on tullut myös eläkkeellä olevilta sairaanhoitajilta ja opintojen loppuvaiheessa olevilta opiskelijoilta”.

Rokotukset etenevät tällä viikolla tänä vuonna 85 vuotta täyttävien ja sitä vanhempien kymenlaaksolaisten rokotuksiin. Rokotusten rajallisen saatavuuden vuoksi on tärkeää odottaa kärsivällisesti omaa vuoroaan. Kristeri kehottaakin ihmisiä toimimaan edelleen suositusten mukaisesti. “Toistaiseksi niin rokotusta odottavien kuin jo koronavirusrokotteen saaneiden henkilöiden ohjeet sosiaalisten kontaktien välttämisestä, turvaväleistä, käsihygieniasta ja suu-/nenäsuojaimen käyttämisestä ovat ennallaan”.