Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mikä on karanteeni? Miten drive-in-koronavirustesti toimii? Miksei Kymsote kerro kaikista tartunnoista avoimesti? Vastaukset näihin ja muihin usein kysyttyihin kysymyksiin löydät tältä sivulta.

Milloin tulisi hakeutua koronavirustestiin?

Koronavirustestiin tulee hakeutua matalalla kynnyksellä silloin, jos on tartuntaan sopivia oireita. Oireita voivat olla kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli. Oirearvion voi tehdä Omaolo.fi -palvelussa tai soittamalla Päivystysapuun numeroon 116 117 – tällöin saa ohjeet testiin hakeutumisesta.

Miksi koronavirusnäyte otetaan nenän kautta?

Koronavirustaudin toteamiseksi näytteenotto otetaan tikulla nenänielusta. Näytetikulla päästään nenän takaosaan, jossa limakalvosta saadaan irti pintasolukkoa. Samaan tapaan otetaan näytteitä myös muita hengitystieinfektioita tutkittaessa. Nenänielunäytettä pidetään yleisesti luotettavimpana näytteenottomuotona koronavirustaudin toteamisessa, vaikka eri puolilla maailmaa testataan näytteenottoa myös syljestä tai räästä.

Miten drive-in- koronavirustesti käytännössä toimii?

Kuten muihinkin koronavirustesteihin, myös drive-in -testaukseen tulee varata aika etukäteen. Drive-in -testaukseen saavutaan omalla autolla sovittuun aikaan. Kuvallisella henkilöllisyystodistuksella varmennetaan testattavan henkilöllisyys. Hoitaja ottaa näytteen auton avonaisen ikkunan kautta, jolloin testattavan ei tarvitse nousta autosta lainkaan. Jos autossa on muitakin kuin näytteenottoon saapuva, maskinkäyttöä suositellaan kaikille autossa oleville. Näytteenotto onnistuu drive-in -näytteenotossa myös kävellen saapuvilta.

Miten toimin odottaessani koronavirustestin tulosta?

Pysy kotona ja vältä lähikontaktia muihin ihmisiin. Jos testitulos on positiivinen, Kymsoten tartuntatautiviranomainen on sinuun yhteydessä, antaa ohjeet eristyksestä ja kartoittaa altistuneet.

Perheenjäseneni on käynyt testissä. Miten oireettomien perheenjäsenten tulee toimia ennen testituloksen tuloa?

Jos muu perhe on oireeton, normaalia elämää saa jatkaa siihen asti, kunnes tulos tulee. Oireisten on pysyttävä kotona, kunnes testitulos valmistuu. Jos perheenjäsenen tulos on positiivinen, muu perhe joutuu viralliseen tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, josta päättävät tartuntatautiviranomaiset.

Mikä on karanteeni?

Karanteenin tavoitteena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Tartuntatautilääkäri määrää koronavirukselle altistuneen karanteeniin. Tällöin karanteenin pituus on yleensä 10 päivää. Karanteenissa ollessa tulee välttää lähikontaktia oman talouden ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, kunhan pitää vähintään 2–5 metrin etäisyyden muihin ihmisiin. Esim. töihin, kauppaan tai harrastuksiin ei karanteenissa saa mennä. Tartuntatautilääkärin määräämää karanteenia ei voi lyhentää koronavirustestillä.

Mitä jos perheenjäsen määrätään karanteeniin?

Niin kauan kuin karanteeniin määrätty henkilö on oireeton eikä hänellä ole todettu koronavirustartuntaa, voivat perheenjäsenet jatkaa elämäänsä normaalisti yleisiä suosituksia noudattaen. He voivat käydä esimerkiksi töissä, kaupassa ja harrastuksissa. Perheenjäsenten ei tarvitse välttää lähikontaktia karanteenissa olevaan henkilöön, sillä hän on ainoastaan altistunut koronavirukselle. Heti jos karanteenissa oleva henkilö alkaa oireilla, hänen tulee hakeutua koronavirustestiin – tällöin perheenjäsenten suositellaan jäävän omaehtoiseen karanteeniin testituloksen saamiseen asti.

Mikä on omaehtoinen karanteeni?

Omaehtoinen karanteeni perustuu vapaaehtoisuuteen. Tätä suositellaan silloin, kun henkilö odottaa koronavirustestin tulosta tai palaa Suomeen riskimaista. Myös koronavirustestin tulosta odottavan henkilön perheenjäsenten suositellaan jäävän omaehtoiseen karanteeniin testituloksen saamiseen asti.

Matkustamiseen liittyvän omaehtoisen karanteenin pituutta voi lyhentää koronavirustestillä. Testissä pitää käydä kaksi kertaa lyhimmillään 72 tunnin välein. Tämä koskee Suomeen palaavia, Suomessa asuvia henkilöitä. Nopeimmin tämä onnistuu siten, että ensimmäinen testi tehdään rajanylityspaikalla (esimerkiksi lentoasemalla) ja toinen testi kotipaikkakunnalla, kun henkilö on saanut ensimmäisen testin negatiivisen tuloksen ja edellisen testin otosta on kulunut vähintään em. 72 tuntia. Jos toisenkin testin tulos on negatiivinen, voi omaehtoisen karanteenin lopettaa. Tämän jälkeen suositellaan maskin käyttöä yleisillä paikoilla, joissa turvaväliä ei voi pitää.

Omaehtoisessa karanteenissa pätevät samat ohjeet kuin varsinaisessa karanteenissa ulkoilun ja sosiaalisten tilanteiden osalta (kts. vastaus kohdassa Mikä on karanteeni?).

Mikä on eristys?

Eristykseen määrätään henkilö, jolla on todettu koronavirustartunta. Tällöin henkilö eristetään terveistä. Näin pyritään välttämään mahdolliset jatkotartunnat. Henkilö voi olla eristyksessä sairaalassa tai kotonaan. Kun eristyksessä ollaan kotona, myös muista samassa taloudessa asuvista pitäisi pysytellä erillään, esimerkiksi oleskelemalla eri huoneessa tai pitämällä vähintään 1,5 metrin turvavälin. Eristyksissä ollessa ei saa mennä esimerkiksi kauppaan tai apteekkiin, vaan tulee pyytää asiointiapua tai tilata tuotteita suoraan kotiin.

Mitä jos perheenjäsen määrätään eristykseen?

Eristyksessä olevan henkilön perheenjäsenet ovat karanteenissa. Tämä tarkoittaa, että myös heidän pitäisi välttää kontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Perheenjäsenten tulisi välttää lähikontaktia myös eristyksessä olevaan henkilöön oleskelemalla eri huoneessa tai pitämällä vähintään 1,5 metrin turvavälin.

Tarvitseeko työnantajalle tai kouluun ilmoittaa positiivisesta koronavirustestin tuloksesta?

Tartunnan saanut henkilö voi itse kertoa tartunnasta haluamilleen tahoille. Työnantajaa ja koulun henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Suomessa tartunnan saaneella ei ole velvollisuutta kertoa tartunnastaan esimerkiksi työpaikalla. Tartuntatautilain perusteella tartunnasta on velvollisuus ilmoittaa asiaa selvittävälle lääkärille. Lääkärille on ilmoitettava käsitys tartuntatavasta, -ajankohdasta ja -paikasta sekä niiden henkilöiden nimet, jotka ovat voineet olla tartunnan lähteenä tai saada tartunnan. Tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on oikeus tartunnan lähdettä ilmaisematta ilmoittaa todennäköisestä tartuntavaarasta asianomaiselle henkilölle. (Lähde: https://tietosuoja.fi/koronavirus.)

Miten tartuntaketjut jäljitetään?

Tartuntaketjujen jäljitys tapahtuu pääasiallisesti haastattelemalla tartunnan saanutta ja tarvittaessa tämän lähikontakteja. Tartunnanjäljitystä tekevät koulutetut tartunnanjäljittäjät, jotka Kymsotessa ovat pääasiallisesti tartuntatautiyksikön työntekijöitä. Haastatteluissa käydään läpi tartunnan saaneen liikkumista ja lähikontakteja 1–2 päivän ajalta ennen oireiden alkamista, tai ennen näytteenottoa, mikäli oireita ei ole ollut.

Miksei minulle ole soitettu, vaikka lapseni koulusta ilmoitettiin, että hän on altistunut?

Yhteydenotto tehdään kaikille, jotka on luokiteltu altistuneeksi. Tämä pyritään tekemään mahdollisimman pian. Mikäli altistuneita on paljon, voi yhteydenotossa kestää päivä tai pari. Tavoite on kuitenkin se, että viimeistään heti seuraavana päivänä ollaan yhteydessä altistuneisiin.

Miksei Kymsote kerro, missä ja milloin altistumisia on voinut tapahtua?

Koronavirustartunta on ihmisen terveystieto, ja terveysviranomaisena Kymsotella on suuri vastuu yksilön tietojen suojaamisesta. Yksittäisistä koronavirustartuntoista ja altistumisista tiedottamiseen tulee olla selkeä peruste. Tiedotamme altistumisista itse tai esimerkiksi kuntien kanssa yhteistyössä, jos sillä on vaikutusta julkisiin palveluihin. Lisäksi julkisesti tiedotamme myös silloin, jos on tarve tavoittaa tuntemattomia, esimerkiksi ravintolassa, kaupassa tai tietyssä tapahtumassa tai tilaisuudessa altistuneita. Tästä ratkaisun tekee aina tartuntataudeista vastaava lääkäri. Onkin hyvä muistaa, että ensisijaisesti altistumiset kartoitetaan tartunnan saaneen haastattelulla, ja julkinen tiedottamisen tarve arvioidaan siinä vaiheessa, jos henkilö on tarttuvana ollut paikassa ja tilanteessa, josta hän ei pysty nimeämään lähikontakteja.

Miksi maskien käyttöä suositellaan, onko sen hyödyistä varmuutta?

Maskin käyttö on yksi keino estää koronavirustaudin leviämistä. Kasvomaski ei ole varsinainen hengityksensuojain, eikä se suojaa tehokkaasti käyttäjäänsä. Maskien teho perustuu osittain siihen, että mahdollisimman moni käyttää ja huoltaa niitä asianmukaisesti. Varsinaiset hengityksensuojaimet ja kirurgiset suu-nenäsuojukset suojaavat myös käyttäjäänsä, ja ne on ensisijaisesti tarkoitettu terveydenhuollon henkilöstölle. Maskisuositus perustuu Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tautikeskuksen (ECDC) suosituksiin ja näiden taustalla olevaan tutkimusnäyttöön. Maskeja käytetään laajasti useimmissa maissa ja useissa maissa se on jopa pakollista.

Mitä ovat perustaso, kiihtymis- ja leviämisvaihe?

Sosiaali ja terveysministeriön asettama tilannekuva- ja mallinnusryhmä on jakanut epidemian tilannekuvan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymis- ja leviämisvaiheeseen. Luokittelussa huomioidaan mm. alueen väestöpohja. Perustasossa tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen ja kotoperäisten tartuntojen osuus pieni. Kiihtymisvaiheessa mm. tartuntojen alueellinen ilmaantuvuus onnoussut ja paikallisia sekä alueellisia tartuntaketjuja esiintyy, mutta sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia. Leviämisvaiheessa tartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin, tapausten päivittäinen kasvunopeus on > 10 %, alle puolet tartuntalähteistä on jäljitettävissä ja sairaala- sekä tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.

Onko koronavirus oikeasti vaarallinen tartuntatauti?

Kiinassa alkuvuonna 2020 tunnistettu uusi koronavirus voi muiden koronavirusten tapaan aiheuttaa lievän mutta myös vakavan taudin (COVID-19). Suomessa uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon helmikuussa. Tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos taudin tarttuvuus onsuuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää erilaisin toimenpitein kuten karanteeni ja eristäminen.

Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Vakavan koronavirusinfektion vaaraa voivat lisätä myös ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.