Tukihenkilörajoitusten asteittainen purku lapsivuodeosastolla

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 04.06.2020 klo 15:42

Kymenlaakson keskussairaalassa puretaan lapsivuodeosaston vierailurajoituksia.

Tukihenkilö voi osallistua synnytykseen sekä synnytyksen jälkeiseen seurantaan lapsivuodeosastolla.

Mikäli synnytystapana on sektio, tukihenkilö odottaa leikkauksen ajan synnytyssalissa. Perhehuoneet ovat taas käytössä

Tukihenkilön tulee olla terve. Hänellä ei saa olla infektio-oireita, eikä hän saa olla altistunut koronavirukselle. Lisäksi hänellä ei saa olla ulkomaanmatkoja edeltävään 14 vuorokauteen.

Tukihenkilön tulee käyttää käsihuuhdetta sairaalaan, yksikköön ja potilashuoneeseen tullessa ja sieltä poistuessa.

Muita vierailijoita kuin tukihenkilö ei sallita.

Rajoitusten purku lapsivuodeosaston osalta koskee ainoastaan Kymenlaakson kuntien alueelta saapuvia tukihenkilöitä. Uudellamaalla asuvien kohdalla noudatamme toistaiseksi HUS:n ohjeistuksia. Mikäli kotikuntasi sijaitsee Kymenlaakson ulkopuolella, tukihenkilö ei voi valitettavasti osallistua synnytyksen jälkeiseen seurantaan lapsivuodeosastolla. Tukihenkilö voi tulla hakemaan äidin ja vauvan 8. kerroksen hissiaulasta ja tuoda turvakaukalon tullessaan.

Rajoitusten asteittainen purku on mahdollista vähäisten Kymenlaakson alueella todettujen Covid-19 tautitapausten vuoksi. Rajoituksia voidaan kuitenkin joutua ottamaan uudelleen käyttöön, mikäli koronavirustartuntojen määrä kääntyy kasvuun. Tukihenkilö ei voi tulla mukaan äitiyspoliklinikalle, naistentautien poliklinikalle, kätilön vastaanotolle, SYPE-vastaanotolle, HAL-vastaanotolle, lääkärin vastaanotolle, sektioon tai lapsivuodeosastolle ennen synnytystä.

Helmi Cafe ja Helmi Fresh työllisyyttä tukevina yksikköinä avataan tietyin rajoituksin 1.6.2020 alkaen

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 27.05.2020 klo 09:39

Helmi Lunch pysyy suljettuna 31.8.2020 saakka.

Helmi Cafe ja Helmi Fresh työllisyyttä tukevina yksikköinä avataan tietyin rajoituksin 1.6.2020 alkaen. Uusien ohjeistusten nojalla kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä voidaan laajentaa 1.6. alkaen.

Palvelupaikalla noudatetaan kullakin hetkellä voimassa olevia valtioneuvoston, STM:n ja THL:n ohjeistuksia.

Huolehdi terveydestäsi vastuullisesti

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 20.05.2020 klo 08:33

Poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut lähes koko Kymsoten toimintaan – myös lääkäreiden ja hoitajien vastaanottoaikoihin. Vaikka monissa paikoissa on jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä, on oman terveyden sekä mahdollisen pitkäaikaissairauden hoitoa tärkeää ylläpitää myös nyt. Mikäli olet saanut hoitoon liittyvän vastaanottoajan sairaalaan eikä aikaa ole peruttu tai muutettu, tulee sinun noudattaa annettua aikaa ja saapua paikalle. Se on tärkeää paitsi itsellesi, myös hoitavalle taholle.

Terveydentilan muutoksissa ja pitkäaikaissairauksien hoidossa on tärkeä noudattaa annettuja ohjeita myös poikkeustilanteessa. ”Lähtökohtaisesti kaikkien sairauksien, joiden tutkimukset tai seuranta vaativat fyysistä kontaktia, vastaanottoajat järjestetään paikan päällä. Esimerkiksi vatsan tutkimukset ja sydämen kuuntelu ja ultraus vaativat asiakkaan paikallaoloa”, Kymsoten sisätautien ylilääkäri Mika Huuskonen kertoo. Mikäli olet menossa ensikäynnille sairauden tai vaivan vuoksi, tulet todennäköisesti myös silloin saamaan ajan lääkärin vastaanotolle sairaalaan. Jotta hoito saadaan aloitettua ajoissa, on varatulle ajalle saapuminen erittäin tärkeää.

Jokainen tapaus arvioidaan yksilökohtaisesti

Vaikka tämänhetkisessä tilanteessa suositellaankin edelleen välttämään fyysisiä kontakteja, älä ohita sen puitteissa lääkärille tai hoitajalle varattuja vastaanottoaikoja. Tarve fyysiselle vastaanotolle arvioidaan aina yksilökohtaisesti, jolloin lääkäri käy läpi asiakkaan tilan, taustatiedot ja sairauden luonteen. ”Mikäli saa kutsun vastaanotolle, on lääkäri aina arvioinut toimenpiteen tarpeelliseksi asiakkaan taustatietojen perusteella. Tällöin vastaanottoaikaa on syytä noudattaa”, Huuskonen korostaa.

Pitkäaikaissairaiden tulee kiinnittää huomiota oloonsa ja tuntemuksiinsa kuten ennenkin. Noudata samoja ohjeita, mitä olet saanut aiemmin liittyen sairauden hoitoon. Älä jää odottamaan oireiden kanssa, sillä pitkittäminen voi pahentaa tilannetta. ”Olemme tänä keväänä havainneet, että ihmiset hakeutuvat jopa akuuteissa tilanteissa hoitoon viiveellä. Jos diagnostiikka viivästyy, voi tila pahentua ja vaatia järeämpiä hoitokeinoja”, Huuskonen kertoo ja muistuttaa, että hoitoon tulee hakeutua kuten normaalitilanteessakin – silloin, kun tilaan tulee huomattavia muutoksia. Useimmilla pitkäaikaissairailla tai esimerkiksi elinsiirtopotilailla on nimetty oma vastuuhoitaja, jolle voi soittaa, jos olo huononee. Soittamalla sairaalaan tai terveyskeskukseen saat aina ohjeet siitä, miten seuraavaksi tulee toimia.

Mikäli varattu vastaanottoaikasi peruuntuu tai se muutetaan etävastaanottoajaksi, saat ilmoituksen henkilökohtaisesti joko kirjeitse tai puhelimitse. Sinun ei siis tarvitse soittaa hoitavalle taholle ja kysyä asiasta. Koska vallitseva tilanne on erittäin poikkeuksellinen, tulee se vaikuttamaan myös varattuihin aikoihin ja uusien aikojen saamiseen pitkän aikaa. ”Kun saa ilmoituksen varatusta ajasta ja kutsun tulla sairaalaan, kannattaa vastaanotolle tulla myös siksi, että seuraava aika voi mennä pitkälle, kun jonoja aletaan purkamaan”, Huuskonen muistuttaa.

Huolelliset järjestelyt takaavat turvallisen asioinnin

Kymsotella on tehty valtavasti toimia turvallisuuden takaamiseksi. Yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmiin kuuluvat asiakkaat voivat asioida sairaalassa huoletta, kunhan noudattaa annettuja ohjeita. ”Vastaanotolla lääkärillä ja hoitajilla on maski kasvoillaan ja halutessaan myös asiakas voi käyttää maskia. Lisäksi Kymsoten infektiopäivystys on edelleen käytössä, eli tulehdusoireiset asiakkaat ohjataan heti ulko-ovella eri tiloihin muista asiakkaista. Ulko-ovella asiakkaita vastassa on henkilökuntaa, joka ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan asioinnin syyn ja oireiden perusteella”, Huuskonen kertoo.

Koko sairaalan henkilökunta on saanut kattavan ohjeistuksen tartuntariskien ehkäisemiseksi. Infektiopäivystyksessä työskentelevät työntekijät eivät saa vuoronsa aikana poistua muualle sairaalaan, jotta he eivät altista muita asiakkaita tai henkilökuntaa. Jos sairaalassa työskentelevä henkilö tuntee olonsa sairaaksi, tulee hänen jäädä kotiin matalalla kynnyksellä.

Yhteistyöllä riskit vähenevät

Voit myös omilla toimillasi ehkäistä tartuntariskejä odottaessasi vuoroasi vastaanotolle. Kun tulet vastaanotolle ja jäät odotustilaan, huolehdi käsien puhtaudesta käyttämällä käsidesiä ja pesemällä käsiä. Älä yski muita ihmisiä kohti tai suoraan ilmaan, vaan peitä suusi aina hihalla tai yski kainaloa kohti. Vältä turhaa oleskelua sairaalassa ja saavu paikalle vasta silloin, kun oma vastaanottoaikasi on lähellä. Odotustilassa on syytä huolehtia myös turvaväleistä ja välttää erilaisten pintojen koskettelua. “Kun kotiutuu sairaalasta, tulee toimia kuten muutenkin kotiin saapuessa: pese heti ensimmäiseksi kädet huolellisesti kynnenalusia myöten”, Huuskonen ohjeistaa.

Jos tulet sairaalaan avustajan kanssa, voi avustaja tulla mukaasi lääkärin vastaanotolle saakka. ”Esimerkiksi liikuntarajoitteisilla ja muistisairailla avustaja saa olla mukana koko käynnin ajan”, Huuskonen kertoo. Myös avustajan on tällöin tärkeää noudattaa annettuja hygieniaohjeistuksia. Mikäli tulet saattajan kyydillä sairaalalle etkä tarvitse muutoin apua vastaanotolle saapuessasi, on saattajan jäätävä odottamaan sairaalan ulkopuolelle. Näin vähennetään ylimääräistä liikennettä sairaalan tiloissa ja minimoidaan tartuntariskiä.

Kymsoten toiminta-alueella koronavirustilanne on hallinnassa, mutta sen varmistamiseksi toimintaohjeita on edelleen noudatettava tarkasti. ”Hoitohenkilökunta on työskennellyt esimerkiksi sairaalassa koko pandemian ajan ja valtaosa meistä on pysynyt terveenä. Kun saapuu vastaanotolle sairaalaan ja noudattaa annettuja ohjeita ja pitää huolta hygieniasta, on tartuntariski pienempi kuin esimerkiksi kauppakäynnillä ruuhka-aikaan”, Huuskonen summaa. ”Tervettä järkeä käyttäen omaa kuntoa ei vie huonompaan suuntaan”.

Kun saat kutsun vastaanotolle, noudata annettua aikaa. Saapuessasi sairaalaan toimi näin:

  • Tule paikalle hieman ennen omaa aikaasi; vältä turhaa oleskelua sairaalassa.
  • Kerro ovella ohjaavalle henkilökunnalle, miksi tulet ja seuraa ohjeita.
  • Pese kädet ja käytä käsidesiä myös odotustilassa.
  • Vältä suoraa koskemista pintoihin.
  • Älä yski suoraan ilmaan, vaan peitä suusi nenäliinalla tai hihalla ja käännä kasvosi pois muista ihmisistä.
  • Pidä turvaväli muihin ihmisiin.
  • Käytä halutessasi hengityssuojainta vastaanotolla.

Suun terveydenhuollon puhelinpalvelujen muutokset 18.5.2020 alkaen

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 15.05.2020 klo 10:19

Kymsoten omissa suun terveydenhuollon yksiköissä kiireettömien aikojen siirrot ja perumiset jatkuvat 31.7. saakka. Siirrot tehdään toukokuun aikana. Kiirehoito jatkuu ennallaan. Toiminnan laajentamista päivystyshoidon lisäksi toteutetaan siten, että aikaisemmin perutuille potilaille järjestetään vastaanottoaikoja hoidon kiireellisyys ja potilasturvallisuus huomioon ottaen. Uusia kiireettömän hoidon tarpeessa olevia potilaita ei vielä oteta hoitoon.

Ajanjaksolla huolehditaan kuitenkin kiireellisestä ja päivystyksellisestä toiminnasta.

Suun terveydenhuollon puhelinpalveluja uudistetaan vastaamaan paremmin muuttuvaan koronatilanteeseen sekä palvelujen yhdenmukaistamiseksi.

Haminan, Kotkan ja Kouvolan alueiden suun terveydenhuollon ajanvaraus palvelee kuntien asukkaita jatkossa arkisin, maanantaista perjantaihin klo 8 – 15 kaikkien kaupunkien osalta. Aamuisin klo 8 ja klo 9 välillä palvellaan ensisijaisesti päivystyksellistä tai kiireellistä hammaslääkärin apua tarvitsevia asiakkaita.

Haminan alueen ajanvarausnumero on: 020 633 6255

Kotkan alueen ajanvarausnumero on: 020 633 6501

Kouvolan alueen ajanvarausnumero on: 020 633 6408

Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden suun terveydenhuollon palvelut on ulkoistettu Terveystalolle, lukuun ottamatta Miehikkälän ja Virolahden alueen oikomishoitoa, joka toteutetaan Haminassa. Näiden palvelujen yhteystiedot löydät Kymsoten verkkosivuilta.

Virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys toimii toistaiseksi Karhulan hammashoitolassa, osoitteessa Toivelinnankatu 2 (Karhulan sairaala, pohjakerros). Päivystys toimii arkisin klo 16 – 21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 10 – 21.

Päivystykseen saavutaan ajanvarauksella. Virka-ajan ulkopuolella arki-iltaisin klo 15 – 21 soitetaan numeroon 116 117. Viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 8 – 18 välillä soitetaan Kotkan hammashoidon ajanvarausnumeroon 020 633 6501 ja klo 18 – 21 soitetaan numeroon 116 117.  Yöaikaan hammaslääkäripäivystys on Töölön sairaalassa Helsingissä puh. 040 621 5699.

Pidä itsesi kunnossa – jaksat paremmin

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 14.05.2020 klo 09:20

Osa 2: Henkinen hyvinvointi

Liikunta edistää monella tavalla fyysistä hyvinvointia, mutta se vaikuttaa paljon myös mielialaan. Liikunnan ja aktiivisten rutiinien merkitys korostuu meille kaikille etenkin nyt, kun sosiaalisia menoja ja hyötyliikuntaa kodin ulkopuolella joutuu rajoittamaan runsaasti.

Poikkeustilanteessa tavanomaiset rutiinisi ja tapasi ovat voineet mennä täysin uusiksi, jonka myötä myös mielesi voi olla apea – se on täysin ymmärrettävää, mutta oloa voi myös parantaa! Itsellesi sopiva liikunta ja arkiaktiivisuuden ylläpitäminen piristävät ja saavat sinut jaksamaan paremmin, sillä liikunta parantaa tutkitusti mielialaa. – Liikunnalla saat mielialaasi kohentumaan, ajatuksiasi terävöitymään ja mahdollinen stressin tunne voi keventyä. Myös unenlaatusi paranee, Kymsotella Kouvolan kotikuntoutuksessa työskentelevä fysioterapeutti Päivi Inkilä kertoo.

Kun toimintakykysi on kunnossa, voit puuhata monenlaisten askareiden parissa. Tällöin saat pidettyä arjessasi mukana myönteisiä ja mieluisia rutiineja, ja mielesi pysyy virkeänä. Jaksat esimerkiksi pitää kotisi järjestyksessä, kokeilla uusia leivontareseptejä, soitella ystäville ja sukulaisille tai lukea suosikkikirjojasi. – Etenkin poikkeustilanteessa on tärkeää, että ylläpidät itsellesi mieluisia rutiineja, Inkilä suosittelee. Lisäksi pitämällä itsestäsi huolta nyt, voit tulevaisuudessa palata sujuvasti takaisin harrastuksiin, jotka ovat nyt jääneet tauolle.

Nauti liikunnan ja luonnon vaikutuksista – myös kotona!

Oletko tuntenut itsesi poikkeuksellisen huonotuuliseksi tai apeaksi? Säännöllinen liikunta auttaa pitämään mielialasi tasapainoisena. Liikunnan on todettu voivan vähentää ahdistusta tai masennusta, joita kuka tahansa meistä voi joskus kokea. Säännöllistä liikuntaa suositellaankin monien pitkäaikaissairauksien kuten depression hoidossa ja kuntoutuksessa. – Liikunnan avulla saat kehoosi ja mieleesi muuta ajateltavaa, jolloin liikunta saattaa kääntää huomiosi pois mieltä kuormittavista asioista, Inkilä kuvailee.

Suuntaa luontoon tai pihalle, mikäli liikkumissuosituksesi sallivat sen. Muista kuitenkin pitää riittävä turvaväli muihin ihmisiin. Luontoliikunnalla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen, sillä se elvyttää ja auttaa palautumaan mahdollisesta stressistä, mikäli esimerkiksi vallitseva poikkeustilanne on sellaista aiheuttanut. Nauti omasta pihasta, läheisestä puistosta tai lähimetsästä – luonto voimaannuttaa ja voit ihastella, kuinka luonto herää talven jäljiltä. Voit nauttia luonnon kauneudesta myös kotioloissa jumpaten kevyesti parvekkeella ja kuunnellen lintujen upeaa laulukonserttia. – Voit myös polkea kuntopyörällä luonto-ohjelmia katsellen! Inkilä sanoo. Tapoja luonnosta nauttimiseen on onneksi monia!

Kukaan ei tällä hetkellä tarkkaan tiedä, kuinka kauan poikkeustilanne kestää tai mihin kaikkeen se vaikuttaa. Siksi sinun kannattaa nyt suunnata katseesi omaan hyvinvointiisi ja panostaa niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa. – Panosta itseesi ja hyvinvointiisi sellaisen liikunnan avulla, mitä voit tällä hetkellä tehdä ja mikä sinusta tuntuu hyvältä. Yritä löytää arkeesi iloa ja voimaa tuovia liikuntatuokioita! Inkilä rohkaisee.


Lukuvinkki!

Liikunnan hyödyistä arkisiin askareisiin ja kehoon voit lukea aiemmin ilmestyneestä artikkelista.


Koetko riskiryhmään kuuluvana huolta omasta kunnostasi?

Ota yhteyttä.


Hamina, Miehikkälä ja Virolahti

fysioterapeutti Liisa Lampinen, p. 040 844 7428

Kotka

fysioterapeutti Pia Danska, p. 040 632 7393

Kouvola

fysioterapeutti Päivi Inkilä, p. 040 486 5533


Jumppaa videon mukana!

Ohessa on listattuna mainioita videoita kotijumppaan ja -venyttelyyn. Jumppavälineiksi tarvitset vain mukavat ja joustavat vaatteet, hyvät jalkineet sekä tukevan tuolin. Varaa lähellesi myös vettä. Muistathan seurata omia tuntemuksiasi koko harjoittelun ajan. Klikkaa linkki auki, pistä video pyörimään ja nauti liikunnan tuomasta hyvästä olosta!


Helppo tasapaino- ja voimaharjoitus

Videolla tehdään yhdeksän liikkeen voima- ja tasapainoharjoittelu. Harjoittelun kesto on noin 22 minuuttia.

Keskitasoinen tasapaino- ja voimaharjoitus

Videolla tehdään keskitasoinen, yhdeksän liikkeen voima- ja tasapainoharjoittelu. Harjoittelun kesto on noin 26 minuuttia. Haasta itseäsi rohkeasti tuntemusten niin salliessa!

Venyttelytuokio

Videolla tehdään rauhallinen venyttelytuokio, joka auttaa lihaskireyksiin ja vetreyttää kehoa. Venyttelytuokio soveltuu kaikenikäisille.


Kuntouttava työtoiminta Kymsotessa koronaviruspandemian aikana

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 11.05.2020 klo 16:16

Kymsote järjestää kuntouttavaa työtoimintaa koronaviruspandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana Sosiaali- ja terveysministeriön 8.4. ja Kymsoten 6.4. antaman ohjeistuksen mukaisesti.

  • Ensisijaisesti hyödynnetään etäkuntoutusmahdollisuuksia asiakkaiden hyvinvoinnin ja huolenpidon turvaamiseksi.
  • Toissijaisesti voidaan harkita lähikuntoutusta siten, että toiminta suunnitellaan yksilöllisesti kiinnittämällä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:
  • Huolehditaan asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta/sijoittumisesta toimintayksiköissä.
  • Huolehditaan tarpeellisesta epidemiaan liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta sekä niiden mukaisesta toiminnasta.
  • Huolehditaan, ettei useampia henkilöitä ole samassa tilassa.
  • Näiden lisäksi suositellaan, että asiakkaat välttävät kokoontumisia ja turhaa liikkumista julkisilla paikoilla.
  • Yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä.

Toiminta 1.6.2020 alkaen

Valtioneuvosto on 4.5. linjannut, että julkisia sisätiloja, mukaan lukien kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset, avataan hallitusti ja asteittain 1.6. alkaen. Kokoontumisrajoitusta nostetaan yli 10 hengen ryhmistä enintään 50 henkilöön. Uusien ohjeistusten nojalla kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä voidaan jatkaa ja laajentaa 1.6. alkaen seuraavin periaattein:

  • Palvelupaikalla noudatetaan kullakin hetkellä voimassa olevia valtioneuvoston, STM:n ja THL:n ohjeistuksia.
  • Palvelupaikalla huolehditaan hyvästä käsihygieniasta, tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja ohjeiden mukaisista turvaväleistä.
  • Palveluun osallistuminen on asiakkaalle vapaaehtoista.
  • Asiakas tiedostaa palveluun osallistumisen riskit.
  • Riskiryhmiin kuuluville, tai heille, joiden lähipiirissä on riskiryhmiin kuuluvia, ei suositella lähiohjauksessa tapahtuvaa kuntouttavaa työtoimintaa.

Kymsote seuraa valtakunnallista pandemiaohjeistusta ja tekee tarvittaessa muutoksia kuntouttavan työtoiminnan ohjeistukseen. Tämä ohje on voimassa toistaiseksi.

Lasten riskiryhmiä koskeva koronavirus (COVID-19) -ohje lasten palatessa kouluun

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 08.05.2020 klo 09:18

HUS:n lastenlääkärit ovat laatineet yhdessä muiden yliopistosairaaloiden kanssa tarkentavia ohjeita potilasryhmittäin seuraavasti ja samaa ohjetta suositetaan noudatettavaksi myös Kymenlaakson alueella. Turhaa altistumista koronavirukselle tulee välttää. Osalla potilaista tämä voi tarkoittaa kotiin jäämistä päivähoidosta ja koulusta, ohessa tarkennetaan riskiryhmien määrittelyä.

Mikäli lapsella ei ole ollut rajoituksia lähiopetuksen/varhaiskasvatuksen suhteen influenssa- tai RSV-kaudella, ei ole syytä jäädä pois päivähoidosta tai koulusta myöskään koronavirusepidemian aikana.

Vaikean koronavirustaudin riski on matala lapsilla ja nuorilla,

jotka ovat terveitä,

joiden perussairaus, esimerkiksi astma tai sydänsairaus, on hoitotasapainossa,

jotka sairastavat diabetesta ilman merkittäviä lisäsairauksia. 

Kotiin jäämistä suositellaan alla oleville lastensairauksien riskiryhmille:

Koronaviruksen suhteen lasten riskiryhmiksi luokitellaan seuraavat sairaudet:

1. Keuhkosairaudet 

– harvinaiset vaikea-asteiset keuhkosairaudet 

– ventilaatiotukea tai lisähappihoitoa vaativat lasten keuhko- ja lihassairaudet 

– keuhkosairaus, johon liittyy kohonnut keuhkoverenkierron vastus (pulmonaalihypertensio) 

– voimakkaasti alentunut keuhkojen liman poisto (vaikea-asteiset bronkiektasiat tai keuhkoputkien värekarvojen toimintahäiriö), poikkeuksellisen vaikea-asteinen astma

2. Sydänsairaudet 

– vaikea sydämen vajaatoiminta

– keuhkoverenpainetauti 

– lapset, joiden keuhkoverenkierto on shuntin varassa (BT-shuntti, RV-PA shuntti) 

– leikkaamaton syanoottinen Fallotin tetralogia (TOF) 

3. Immunosuppressoidut ja muut potilaat 

– solusalpaajahoitoa tai muuta voimakasta immunosuppressiivista hoitoa saavat lapset (syöpähoidot, elinsiirron saaneet lapset, tietyt neurologiset potilaat) 

– vaikeat synnynnäiset immuunipuutoset

4. Lastenneurologiset potilaat 

– lastenneurologiset potilaat, joilla on hengitysvaje ja/tai lisääntynyt infektioherkkyys 

Edellä mainituissa tilanteissa lapsen kuuluessa riskiryhmään koronaviruksen suhteen hoitava lääkäri tekee päätöksen lapsen (tarvittaessa myös sisarusten) kotiin jäämisestä yksilöllisen arvion perusteella.

Jos huoltaja epäilee lapsensa kuuluvan riskiryhmään, kehotetaan huoltajaa olemaan yhteydessä häntä hoitaneeseen erikoissairaanhoidon poliklinikkaan ja sitä kautta lääkäriinsä. Vanhempien sairaus ani harvoin estää lapsen koulunkäynnin. Periaatteessa jos lapsi on aiemmin voinut influenssa/RSV-kauden aika käydä koulussa, voi nytkin.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut 14.5. lähtien

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 08.05.2020 klo 09:00

Valtioneuvoston päätöksellä peruskoulun oppilaat palaavat kouluun 14.5. ja samasta päivästä lähtien kouluterveydenhoitajat ovat tavattavissa peruskouluissa.

Terveystarkastusohjelman toteuttamista (mukaan lukien lääkärintarkastukset) ja rokotustoimintaa jatketaan hygieniaohjeita noudattaen. Vastaanotot vain ajanvarauksella ja muut yhteydenotot puhelimitse tai Wilman välityksellä.

Oppilaan ei pidä tulla kouluun, jos hänellä on sairastumiseen viittaavia oireita. Jos lapsi sairastuu koulupäivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan vanhempaansa aikuisen valvonnassa.

Koronaoireisia oppilaita ei ohjata terveydenhoitajan vastaanotolle. Oireisten oppilaiden osalta vanhemmat toimivat Kymsoten kaikille kuntalaisille antaman ohjeen mukaan. Ohjeet löytyvät osoitteesta: https://korona.kymsote.fi/.

Kesän 2020 1.- ja 7.-luokkalaisten terveystarkastukset toteutetaan tämän hetkisen suunnitelman mukaan kouluissa. Tarkastuksiin lähetetään kutsu tai huoltajiin otetaan yhteyttä puhelimitse.

Opiskeluterveydenhuollon palvelut

Puhelinneuvonta jatkuu toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille.  Kymsoten opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja vastaa numerossa: 040 733 2028. Palvelu on avoinna maanantaista torstaihin klo 8.30–15.30 ja perjantaisin klo 8.30–14.00.

Puhelinneuvontaan voi soittaa terveyden- ja sairaanhoidon neuvontaan liittyvissä asioissa. Terveysneuvonnan ja omahoidon ohjauksen lisäksi terveydenhoitajat antavat tukea ja ohjausta mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Vastaanottoja tarjoamme rajoitetusti muutamissa toimipisteissä. Älä epäröi soittaa, puhumalla asiat selviävät!

Koronavirukseen liittyvissä asioissa tulee olla yhteydessä kaikkia kuntalaisia palveleviin numeroihin: Valtakunnallinen yleinen koronaviruspuhelinneuvonta puhelinnumerossa 0295 535 535 tarjoaa yleistä tietoa koronaviruksesta arkisin klo 8-21 ja la klo 9-15.
Päivystysapunumeroon 116 117 tulee soittaa vain, mikäli on oireita.

Kymenlaaksossa koronavirukseen liittyvä kuolemantapaus

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 07.05.2020 klo 10:55

Iäkäs Kymsoten alueella asunut henkilö on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin torstaina 7.5.2020. Henkilö kuului perussairautensa takia riskiryhmään. Kyseessä on Kymenlaakson ensimmäinen koronavirustartuntaan liittyvä kuolema.

Yksityisyyden suojaamiseksi kuolemantapauksesta ei anneta lisätietoja.

Pidä itsesi kunnossa – jaksat paremmin

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 05.05.2020 klo 16:38

Osa 1: Fyysinen hyvinvointi

Monipuolinen ja itselle sopiva liikunta tukee terveyttä läpi elämän, ja jumppatuokioita onkin hyvä harrastaa säännöllisesti. Liikuntapaikkojen ollessa suljettuna voit ylläpitää lihaskuntoasi, vetreyttäsi ja niiden mukana tulevaa hyvää mieltä myös kotonasi!

Liikunnalla on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia fyysiseen terveyteen ja se sopii kaikille iästä riippumatta, kunhan löytää itselleen sopivan ja turvallisen harjoitustason. Liikunta vaikuttaa kehoosi monella tavalla jo heti jumppatuokion aikana, sillä se vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoasi. Kun verenkiertosi vilkastuu, sydämesi pumppaa enemmän verta, hengityksesi tehostuu ja lihaksesi saavat enemmän happea. Kaiken tämän tunnet hyvänä ja energisenä olona. Lisäksi voit tuntea itsesi vetreämmäksi, sillä nivelten liikelaajuudet lisääntyvät.

Liikunnan ei tarvitse olla tylsää, sillä siihen voi yhdistää monenlaista jumppaa ja liikettä. Yhdistele kevyttä ja reippaampaa kävelyä ja hyödynnä kävelysauvoja ulkona liikkuessasi. Muista myös tehdä lihaskuntoa, tasapainoa ja notkeutta parantavia harjoituksia, sillä ne palvelevat sinua myös jokapäiväisessä elämässä. Kotona oleilu ei ole este jumppaamiselle tai aktiivisena pysymiselle. Mainioita ohjattuja jumppavideoita löydät tämän artikkelin lopusta.

Lyhytkin liikuntahetki tekee hyvää

Lyhytkin jumppa tekee hyvää, ja se aktivoi kehoa monella tapaa. Jo kevyt liikuskelu vaikkapa kotona tai lähiympäristössä vilkastuttaa verenkiertoasi sekä vetreytttää niveliäsi ja lihaksiasi – tämä tapahtuu jo siinä, kun nouset vaikkapa ylös tuolista! – Kannattaa välttää pitkää paikallaan olemista ja tauottaa esimerkiksi television katselua, Kymsotella Kouvolan kotikuntoutuksessa työskentelevä fysioterapeutti Päivi Inkilä kannustaa.

Monipuolisen liikunnan avulla ylläpidät myös omaa toimintakykyäsi. Toimintakyvyn ylläpito on meille kaikille tärkeää. Jos toimintakyky heikkenee, voi arkisten askareiden parissa puuhailu muuttua hankalaksi. Hengästyt nopeammin ja kävely voi tuntua raskaalta. Toimintakyvyn heikkeneminen voi olla myös vaarallista. – Jos esimerkiksi tasapainosi pääsee heikkenemään, niin kaatumisvaara voi lisääntyä, Inkilä muistuttaa. Älä kuitenkaan huolestu, sillä voit parantaa tasapainoasi yksinkertaisilla harjoituksilla, joita voit tehdä kotona. Tutustu tasapainoharjoituksiin tämän artikkelin lopusta joko ohjatun videon mukana tai tulostettavalla ohjeella.

Liikunnasta on helppo tehdä uusi rutiini arkeen kotona ollessa. Herättele kroppa aamulla kevyellä verryttelyllä, tee päivällä lyhyt ulkoilulenkki tai lihaskuntojumppa kotona ja venyttele illalla ennen nukkumaanmenoa. Myös kaikki kotiaskareet ovat mainiota hyötyliikuntaa: siivoa, järjestele tavaroita, pese ikkunat tai tee pihatöitä. Arjen askareita tehden voit ylläpitää omaa toimintakykyäsi mahdollisimman hyvänä. Ole siis arjessasi mahdollisimman aktiivinen!


Tv-vinkki!

Hyödynnä Ylen jumppatuokiot Yle TV2:lla arkisin klo 8.50 ja 15.50. Jaksot ovat myös katsottavissa Yle Areenassa.

Tulosta kotijumppaohje!

Lataa Ikäinstituutin kotijumppa voiman ja tasapainon kehittämiseen. Mukana on myös päiväkirja, johon voit merkitä jumppakertasi. Lataa tiedosto talteen ja ota jumppa osaksi rutiinejasi!


Jumppaa videon mukana!

Ohessa on listattuna mainioita videoita kotijumppaan ja -venyttelyyn. Jumppavälineiksi tarvitset vain mukavat ja joustavat vaatteet, hyvät jalkineet sekä tukevan tuolin. Varaa lähellesi myös vettä. Muistathan seurata omia tuntemuksiasi koko harjoittelun ajan. Klikkaa linkki auki, pistä video pyörimään ja nauti liikunnan tuomasta hyvästä olosta!


Kymsoten fysioterapeuttien tuolijumppaa

Kymsoten fysioterapeutit Eija Toivanen ja Anni Väyrynen ovat suunnitelleet helpon, mutta mukavasti aktivoivan tuolijumpan. Liikkeitä on helppo seurata, ja ne voi tehdä myös pyörätuolissa istuen. Jumpasta on tehtävissä 40 minuutin tai 20 minuutin pituinen versio.


Muita videoita omatoimiseen jumppaan

Alla olevat videot esittelevät seitsemän tuki- ja liikuntaelimistöä kehittäviää, helppoa tai keskivaikeaa liikettä. Harjoituskokonaisuusdet kestävät noin 12–14 minuuttia. Haasta itseäsi rohkeasti tuntemusten niin salliessa!