Ohjeita koronarokotukseen

Tälle sivulle on koottu käytännön ohjeita ja tietoa liittyen koronarokotukseen. Sivuilla on mm. ohjeita rokotukseen saapuvalle.

Rokotukseen tultaessa

Koronarokotteeseen kuuluu kaksi rokoteannosta. Saat tiedon toisesta.

Tule rokotukseen vain terveenä ja varattuna aikana, vältä ylimääräistä odottelua rokotuspaikalla.

Rokotukseen saapuvalla henkilöllä saa olla tarvittaessa mukanaan korkeintaan yksi saattaja, jotta rokotustiloissa ei synny ruuhkaa.

Käytä kasvomaskia.

Pese kädet käsihuuhteella saapuessa ja poistuessa.

Pidä vähintään kahden metrin turvaväli muihin.

Ota mukaan Kela-kortti ja ota se valmiiksi esille odottaessasi rokotukseen pääsyä.

Pukeudu vaatteisiin, joissa olkavarren saa helposti paljaaksi.

Rokotevalmistetta ei ole mahdollista valita rokotuspisteellä. Annettava valmiste käy ilmi aikaa varatessa.

Rokotuksen jälkeen

  • Varaudu jäämään rokotuspisteelle 15 minuutin ajaksi rokottamisen jälkeen.
  • Rokotuksen jälkeen ei tarvitse vältellä normaalia toimia. Esimerkiksi saunassa voi käydä ja liikuntaa voi harrastaa.
  • Rokotuksen jälkeen tulee edelleen huolehtia turvaväleistä, maskien käytöstä, hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta sekä muista koronaan liittyvistä suosituksista.
  • Lopuksi sinulle varataan aika rokotteen 2. annosta varten. Rokotusten aikaväli on 12 viikkoa.

Sivuvaikutukset ja niiden lievitys

Rokottamisen jälkeen voi esiintyä lieviä ja lyhytkestoisia haittavaikutuksia. Tällaisia yleisoireita ovat päänsärky, nivel- ja lihaskipu, kuume, vilunväristykset, väsymys ja huonovointisuus. Pistosalueella voi esiintyä esim. kuumotusta, turvotusta, kipua, kutinaa tai ihottumaa.

Yleisoireet häviävät yleensä muutamissa päivissä. Nivel- ja lihaskipua, päänsärkyä sekä kuumetta voi lievittää kuume- ja kipulääkkeillä. Pistosalueen kutinaa voi lievittää kortisonivoiteella tai antihistamiinilla. Kuumotukseen ja turvotukseen voi kokeilla viileää käärettä. Myös ibuprofeeni tai naprokseeni hillitsevät ja hoitavat pistosalueen paikallisreaktioita.

Yleis- ja paikallisoireet eivät ole vaarallisia. Ne eivät estä jatkorokotusta.

Rokotteen aiheuttamat mahdolliset lievät oireet voivat olla voimakkaampia eri valmisteita yhdisteltäessä. Ohimenevien haittojen riski on huomattavasti matalampi, kun molemmat annokset annetaan samalla rokotevalmisteella. Tällä hetkellä vain 1. annoksensa AstraZeneca-rokotteella saaneet voivat poikkeustapauksessa saada 2. annoksen muulla valmisteella. Lue lisää eri valmisteista

Rokotustodistus

Kansallinen todistus koronarokotuksesta sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista. Se on saatavilla Omakanta-palvelusta sähköisesti. Todistus on mahdollista myös tulostaa Omakannasta.


Heinäkuussa otetaan käyttöön EU:n yhteinen koronatodistus, joka sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen negatiivisesta testituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. 

Rokotusannosten aikavälin muuttaminen

2. rokoteannos annetaan 12 viikon kuluttua ykkösannoksesta. Tämä on hyvä huomioida, kun varaa rokotusaikaa. 2. rokotteen antamista ei voi aikaistaa. Tehosterokote eli 2. rokoteannos on aina tärkeä ottaa. Sen voi kuitenkin ottaa myös hieman myöhemmin kuin 12 viikon kuluttua, jos esteitä ilmenee.

Erityishuomioita AstraZeneca-rokotteen 1. annoksen ottaneille

THL:n uusimman linjauksen mukaan yli 65-vuotiaat AstraZenecan rokotteen ottaneet voivat poikkeustapauksessa saada 2. annoksen myös Pfizerin tai Modernan mRNA-rokotevalmisteella. Vahva suositus on, että 65 vuotta täyttäneet jatkavat aiemmin saamallaan koronarokotteella, mikäli valmisteen käytölle ei ole ilmennyt lääketieteellistä estettä. Mikäli näin on, huomioi aikaa varatessa seuraavat seikat:

  • Kymsotessa jo varatut ajat 2. AstraZeneca-annokselle säilyvät entisellään.
  • Yli 65-vuotiaiden henkilöiden, jotka kieltäytyvät 2. rokotuksesta AstraZeneca-rokotevalmisteella, tulee olla yhteydessä puhelimitse ajanvaraukseen ja perua aika. Varaajille myönnetään uusi rokotusaika, mutta annosväli voi mahdollisesti pidentyä suunnitellusta.
  • Rokotevalmistetta ei ole mahdollista valita rokotuspisteellä, vaan annettava valmiste käy ilmi aikaa varatessa.

Koronavirustartunta, allergiat ja rokottaminen

Jos olet sairastanut koronavirustaudin, suosittelemme siirtämään rokotteen ottamista siten, että aikaa on kulunut noin kuusi kuukautta oireiden alusta tai tartunnan toteamisesta. Myös tilanteessa, jossa olet sairastanut koronavirustaudin 1. rokoteannoksen jälkeen, 2. rokoteannos annetaan vasta kuusi kuukautta tartunnan toteamisesta.

Mikäli olet aiemmin saanut vaikeita allergisia reaktioita, varmista terveysasemalta, voitko ottaa koronarokotteen ja voiko sen antaa sinulle joukkorokotuspisteessä.

Rokottaminen muissa sairaanhoitopiireissä

Koronarokote pitää ottaa ensisijaisesti aina oman sairaanhoitopiirin alueella, sillä rokotteet on jaettu sairaanhoitopiireittäin asukasmäärän mukaan. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa rokotettavalle tulisi inhimillisesti katsoen kohtuuttomasti vaivaa tulla omalle kotipaikkakunnalleen rokotukseen. Koronarokotuksia ei anneta esimerkiksi naapurisairaanhoitopiirien asukkaille. Käytännössä poikkeustilanne voi olla esimerkiksi erittäin ikääntyneen kohdalla, jos hän asuu pitkiä aikoja toisalla ja matkanteko on toimintakykyyn nähden kovin pitkä.

Rokotusryhmän ikäraja

Rokotusryhmän ilmoitettu alaikäraja tarkoittaa sitä, että rokotusta varatessa ko. ikä pitää olla täytetty. Eli päivänä, jolloin varaa rokotusajan pitää olla esimerkiksi 60, 50 tai 40 vuotta täyttänyt. Joidenkin sairaanhoitopiirien alueella rokotukset annetaan syntymävuoden perusteella, syy erilaisiin käytäntöihin eri alueilla ovat käytössä olevat erilaiset ajanvarausjärjestelmät.