Kymenlaaksossa valmistaudutaan ikääntyneiden joukkorokotuksiin tilanteessa, jossa rokotteiden saatavuudesta ei ole tietoa

Kategoriat
Tiedotteet Päivitetty 29.01.2021 klo 14:12

Sote-ammattilaisille ja hoivakotien asiakkaille on annettu lähes 6300 rokotetta.

Kymsote tiedotti alkuviikosta että Kymenlaaksoon saadaan helmikuun alkupuolella 2000 rokotetta odotettua vähemmän. Rokotemäärän muutoksella on merkittävät vaikutukset rokotusvauhtiin. (https://korona.kymsote.fi/kymenlaaksoon-tulossa-lahiviikkoina-ennakoitua-vahemman-koronarokotteita-vaikutuksia-kaikkien-ryhmien-rokotuksiin/ ),

Kymsotessa noudatetaan THL:n rokotusjärjestystä. Ensimmäiseksi rokotettavat ovat koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat.

Kymsotessa on aloitettu terveydenhuollon henkilöstön rokotukset vuodenvaihteessa ja hoivakotien asukkaiden rokotukset tammikuun puolivälissä. Sote-ammattilaisten ja hoivakotien asiakkaiden koronarokotukset ovat jatkuneet täällä viikolla eri puolilla Kymenlaaksoa. Ammattilaisille on annettu yhteensä noin 4490 rokotetta, joista reilu tuhat on jo ns. kakkosrokotetta. Hoivakotien asukkaita on rokotettu 1800. Yhteensä Kymsotessa on annettu noin 6290 koronarokotetta.

Vähäisten rokotemäärien jakamisessa Kymsote on pyrkinyt turvaamaan rokotukset tehostetun palveluasumisen asiakkaille, ikääntyneille ja erityisryhmille, riippumatta siitä, onko kyseessä Kymsoten vai yksityisen palveluntarjoajan yksikkö. Lisäksi huolehditaan siitä, että ensimmäisen rokotusannoksen saaneet saavat toisen rokotteensa, jotta rokotesuoja toteutuu.

Sen sijaan sote-ammattilaisten rokotusten laajentamista niin Kymsoten omissa toiminnoissa kuin yksityisillä palveluntuottajilla tehdään lähiviikkoina aiemmin suunniteltua vähemmän.

Kymenlaaksossa kuten muuallakin Suomessa rokotukset aloitettiin Pfizerin ja Biontechin rokotteella. Ratkaisevaa Kymenlaaksonkin rokotusaikatauluissa on, milloin eri rokotevalmisteita saadaan käyttöön.

Joukkorokotuksiin valmistaudutaan: useita rokotuspaikkoja ja rokotustiimejä

Seuraavaksi rokotusjärjestyksessä ovat ikääntyneet ja sitten henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia. Muulle väestölle tarjotaan rokotetta tämän jälkeen.
Vaikka ikääntyneiden joukkorokotuksien aloittamisen aikataulu riippuu täysin rokotteiden saatavuudesta, Kymsotessa valmistaudutaan monin tavoin tuleviin joukkorokotuksiin.

Ensimmäiseksi rokotetta tarjotaan kaikille 80-vuotta täyttäneille, heitä lähestytään kirjeitse, kun rokotteiden saatavuus selviää. Tämän jälkeen edetään ikäluokkiin 70-79 -vuotiaat ja alle 70-vuotiaat sekä riskiryhmäläisiin. Rokotusjärjestyksen mukaisia eri ryhmiä rokotetaan myös samanaikaisesti.

Kymenlaaksossa ei ole suunnitteilla keskitettyä suurta rokotustilaa kuten urheiluhallia rokotuksia varten, vaan rokotukset on tarkoitus toteuttaa useammassa toimipisteessä. Rokotuspaikkoina käytetään pääasiassa Kymsoten omia toimipisteitä.

Kymenlaaksolaisten joukkorokotukset ovat suuri ponnistus. Rokotuksia toteuttamaan tarvitaan useita rokotustiimejä, joita koostetaan parhaillaan.

Joukkorokotusten aloittaminen ja rokotusvauhti riippuu pitkälti rokotteiden saatavuudesta. Jos Kymenlaaksoon saadaan keskimäärin noin 10 000 rokotetta viikossa väestön rokottamiseen, rokotukset on annettu 5-6 kuukauden aikana. Mikäli väestön rokottamiseen saadaan keskimäärin noin 6000 rokotetta viikossa, rokotukset on annettu 9-10 kuukauden aikana. Jos rokotteista saadaan vähemmän, rokottaminen ajoittuu tätä pidemmälle välille.

Koronarokotukseen ei voi vielä varata aikoja

Tällä hetkellä kymenlaaksolaiset eivät voi vielä varata aikaa koronarokotukseen. Tämä koskee myös iäkkäitä ja riskiryhmäläisiä. Asiakkaita toivotaan välttämään koronarokotuksiin liittyviä tiedusteluja terveysasemilta. Kun joukkorokotukset alkavat, Kymsote tiedottaa eri tavoin koronarokotukseen hakeutumisesta.

Koronavirusrokote tarjotaan vaiheittain koko väestölle. Rokotus on kaikille vapaaehtoinen ja maksuton. Suomi tavoittelee mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta. Koronarokotuksilla pyritään Suomessa ensisijaisesti estämään koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä.