Erään tartuntaketjun anatomia

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 30.04.2021 klo 12:37

Olemme päivä päivältä lähempänä koronaepidemian talttumista. Rokotukset ovat käynnissä ja tartuntamäärät alkavat kääntyä valoisampaan suuntaan. Tartunnan ehkäisy ja ulkopuolisten kontaktien välttäminen on kuitenkin edelleen tärkeää. Virus tarttuu herkästi, ja voi nostaa tartuntakäyrät vikkelään nousuun. Tässä artikkelissa avaamme yhden Kymenlaaksossa tapahtuneen tartuntaketjun, joka pystyttiin jäljittämään ja pysäyttämään.

Tänä keväänä Kymsoten tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikössä selvitettiin tartuntaketjua, jonka tiimoilta koronavirukselle altistui yli 100 henkilöä. Tapauksessa usealla kymmenellä todettiin koronavirustartunta. Tartunnat olivat äskettäin Suomeen rantautunutta koronaviruksen brittimuunnosta, joka tarttui aiempaa alkuperäistä virusmuotoa herkemmin.

Tartunnat levisivät yhteisissä illanvietoissa ja positiivisten lähipiirissä, mutta joukossa oli myös muun muassa yksi kuntosalilla tapahtunut tartunta. Viruksen edetessä tartuntaketjussa myös toisilleen tuntemattomat ihmiset saivat koronavirustartunnan yhteisten tuttujen kautta.

Tartuntaketjun kulku kokonaisuudessaan.

“Tässä tartuntaketjussa valtaosa tartunnan saaneista oli nuoria aikuisia, mutta esimerkiksi lähipiirin joukossa on myös vanhempia ihmisiä”, kertoo Kymsoten hygieniahoitaja Tutta Marttinen. Hän oli mukana tekemässä jäljitystyötä ja soittamassa ketjuun liittyville henkilöille.

Tartuntaketjun jäljityksen aikana tehdyistä kyselyistä selvisi, ettei esimerkiksi illanvietoissa oltu käytetty maskeja tai huolehdittu turvaväleistä. “Nämä asiat helposti unohtuvat kun tunnelma on katossa”, Marttinen pohtii.

Tartuntaketju levisi nopeasti ja salakavalasti

Kaikki alkoi helmikuun lopulla 2021. Tartuntaketjun ensimmäinen henkilö (kaaviossa Potilas 0) kantoi oireettomana ja tietämättään koronavirustartuntaa. Hän tapasi ensin yhden ystävänsä. Näin ensimmäinen henkilö sai tartunnan.

Potilas 0 on ketjun ensimmäinen tartunnan saanut. Hänen oireensa alkoivat 27.2., mutta hän on ollut tartuttava jo 25.2. alkaen. Potilas 0 tartuttaa lähipiiristään kolme henkilöä. Sen lisäksi hän tartuttaa ystävänsä, joka tartuttaa lähipiiristään yhden henkilön.

Vielä oireeton tartunnan saanut henkilö (kaaviossa Potilas 0) kokoontui ystäviensä kanssa illanviettoon 25.2. Illanvietossa oli läsnä noin 12 henkilöä. Valtaosa osallistujista oli toisilleen tuttuja.

Potilas 0 osallistuu ennen oireiden alkua illanviettoon 25.2. Illanvietossa on mukana noin 12 henkilöä. Heistä seitsemän saa tartunnan. Seitsemän tartunnan saanutta ehtivät altistaa yhteensä 42 ihmistä ennen positiivista testitulosta ja karanteenimääräystä. Altistuneista tuli yhteensä neljä jatkotartuntaa:
Potilas A altistaa viisi henkilöä.
Potilas B altistaa 12 henkilöä.
Potilas C altistaa kaksi henkilöä. Heidät molemmat todetaan koronapositiivisiksi.
Potilas D altistaa 12 henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi.
Potilas E altistaa kahdeksan henkilöä.
Potilas F altistaa kolme henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi.
Potilas G ei altista ketään tartunnalle.

Ketjun ensimmäinen tartunnan saanut henkilö (Potilas 0) osallistui toiseen kokoontumiseen seuraavana päivänä 26.2. Tällöin läsnä oli noin 10 henkilöä.

Potilas 0 osallistuu ennen oireiden alkamista toiseen illanviettoon 26.2. Samassa illanvietossa on myös Potilas 0:n ensimmäisenä tartuttama henkilö, joka on niin ikään vielä oireeton. Illanvietossa on mukana noin kymmenen henkilöä. Heistä yksi saa tartunnan. Hän altistaa myöhemmin kaksi henkilöä.

Tartunnan ketjun ensimmäiseltä henkilöltä (Potilas 0:lta) saanut henkilö osallistui oireettomana illanviettoon 27.2., jossa oli läsnä noin 14 henkilöä.

Sairastunut henkilö osallistuu ennen oireiden alkamista illanviettoon 27.2. Illanvietossa on mukana noin 14 henkilöä. Heistä kuusi saa tartunnan. Kuusi tartunnan saanutta ehtivät altistaa yhteensä 34 ihmistä ennen positiivista testitulosta ja karanteenimääräystä. Altistuneista tuli yhteensä yhdeksän jatkotartuntaa:
Potilas A ei altista ketään tartunnalle.
Potilas B altistaa kaksi henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi.
Potilas C altistaa kolme henkilöä. Kaikki heistä todetaan koronapositiivisiksi.
Potilas D altistaa viisi henkilöä. Heistä neljä todetaan koronapositiiviseksi, ja yksi heistä on altistanut neljä henkilöä lähipiiristään.
Potilas E ei altista ketään tartunnalle.
Potilas F altistaa 24 henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi, ja sitä ennen hän on altistuttanut 10 henkilöä.

Koronaviruksen oireiden alkaessa tartunnan saanut on ollut tartuttava jo kaksi vuorokautta tätä ennen. “Virus on herkin tarttumaan taudin alkuvaiheessa”, Marttinen kertoo. Ketjun ensimmäisellä henkilöllä (Potilas 0) oireet alkoivat 27.2. Hän oli siis tartuttava jo 25.2. alkaen – päivästä, jolloin hän osallistui illanviettoon.

Henkilö hakeutui koronavirustestiin neljä päivää oireiden alkamisen jälkeen 3.3., ja sai seuraavana päivänä 4.3. positiivisen tuloksen. Samana päivänä tartuntaketjun jäljitys alkoi. “Jälkikäteen ketjun ensimmäinen henkilö kertoi oireekseen lievän flunssaisen olon, ja oireet alkoivat viiveellä – ystävien tapaamisten jälkeen”, Marttinen kertoo.

Lievät oireet eivät aiheuttaneet epäilystä

Kaikilla tartunnan saaneilla henkilöillä oireet eivät olleet selkeitä: eräällä ketjuun kuuluvalla tartunnan saaneella henkilöllä koronatartuntaan viittaavana oireena oli vain päänsärky. Ketjuun liittyi myös useita täysin oireettomia tartuntoja. Kun tartuntaketjua lähdettiin jäljittämään, kaikki siihen yhdistetyt henkilöt ohjattiin koronavirustestiin. Oireiset ohjattiin heti testiin, ja useimmilla oli jo oireita, kun heihin oltiin yhteydessä. “Meillä oli jo alussa epäily viruksen herkemmin tarttuvasta brittimuunnoksesta, joten kaikki altistuneet ohjattiin heti ensikontaktin jälkeen koronavirustestiin, vaikka oireita ei olisikaan”, Marttinen selvittää. Lisäksi oireettomat altistuneet ohjattiin vielä karanteenin lopulla toiseen testiin. “Oireettomat testataan vielä karanteenin lopulla, ennen töihin ja kouluun paluuta. Poissuljemme tällä testillä oireettomat kantajat.”

Koronavirukselle altistunut henkilö määrätään karanteeniin lähtökohtaisesti 14 vuorokaudeksi. Jos esimerkiksi perheenjäsen on saanut tartunnan, hänet määrätään eristykseen ja koko muu lähipiiri määrätään karanteeniin. Muun muassa tässä lopputalven tartuntaketjussa karanteenit kuitenkin venyivät. “Kun koronavirukselle altistunut perheenjäsen on määrätty 14 vuorokauden karanteeniin ja toinen perheenjäsen saa koronaviruksesta positiivisen tuloksen, altistuneen karanteeni jatkuu”, Marttinen kertoo. Hän jatkaa, että yleisesti karanteenit ovat joissain tapauksessa voineet kestää jopa 28 päivää yhden henkilön kohdalla.

Tartunnan monet kasvot

Lähes kaikki tartunnan saaneet sairastivat koronavirustartunnan lievänä, flunssan kaltaisena tautina, joka oli ohi muutamassa päivässä. Tartunnan saaneissa oli kuitenkin myös sairaalahoitoon päätyneitä, kun tartunta levisi vanhempiin ihmisiin. “Se, että itsellä tartunta on lieväoireinen, ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki potisivat tartunnan samanlaisena”, Marttinen muistuttaa taudin vakavuusasteen vaihtelevuudesta.

Vaikka tautimuodot valtaosalla ihmisistä olivat lieviä, oli tartunnalla myös heille kauaskantoisia seurauksia. Tartuntaketjun seurauksena useita ylioppilaskirjoituksia peruuntui, jonka myötä myös pääsykokeisiin haku lykkääntyi. Tätä seuraa mahdollinen välivuosi opintojen suhteen. Kokonaisuudessaan tämä yksi tartuntaketju levisi neljän sairaanhoitopiirin alueelle. Koronavirusnäytteitä ketjun aikana otettiin yli 250 kappaletta ja karanteeniin päätyi lopulta ainakin 124 henkilöä. Tartuntoja tuli kolmisenkymmentä. “Tähän ketjuun liittyy myös ansiotulomenetyksiä, kun muutama tartunnan saanut tai karanteeniin määrätty henkilö ei voinut mennä töihin. Etätyö ei ollut heille työnkuvan perusteella mahdollista”, Marttinen kertoo.

Ketjun ensimmäisen henkilön (Potilas 0) tartuttavuuden alkamisesta 25.2. alkaen ketjun lasketaan kestäneen 22 vuorokautta. Ketjun viimeinen karanteenimääräys päättyi 18.3., johon ketjun katsotaan katkenneen. “Jos miettii, kuinka paljon tässä ajassa tartuntoja ja altistumisia ehti tapahtumaan, voi vain kuvitella mikä tilanne olisi ollut, jos näitä ketjuja ei jäljitettäisi ja pyrittäisi pysäyttämään”, Marttinen toteaa.

Marttinen muistuttaa kaikkia tärkeästä asiasta, joka on syytä pitää mielessä vaikka tilanne näyttää paremmalta. “Kokoontumisia kannattaa edelleen välttää. Juhlatunnelmassa oman toiminnan hallinta voi helposti lipsua. Tämä on tärkeää etenkin näin kevään juhlien kynnyksellä. Jokaisella on vastuu omasta toiminnastaan – on muistettava, että sen seurauksena joku muu voi sairastua jopa vakavasti”.

Tapahtumaketju on todellinen, mutta yksityiskohtia on muutettu henkilöiden yksityisyyden suojan varmistamiseksi.