Epidemia-ajan päätökset kulkevat monien käsien kautta

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 03.06.2021 klo 08:26

Kun alueelle iskee uusi ja yleisvaarallinen tartuntatauti, ovat selkeät ja vaikuttavat ohjeet kultaakin kalliimpia. Kymsote on viestinyt Kymenlaakson suosituksista ja rajoituksista nyt yli vuoden verran, ja katseet ovat nyt kääntyneet kohti exit-strategiaa. Kymsoten lisäksi päätösten taustalla on kuitenkin joukko muitakin toimijoita. 

Elettiin alkuvuotta 2020. Koronavirusepidemia oli alkanut leviämään maailmalla, mutta Suomessa tilanne oli vielä rauhallinen. Maaliskuussa asiat kuitenkin muuttuivat rajusti. Tällöin Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa oli juuri palannut lomamatkalta ja päätyi heti kahden viikon etätöihin. “Yhtäkkiä oli täysi rähinä päällä ja poikkeustila oli julistettu. Alku oli shokeeraava”, Mäntymaa kuvailee.

Kymsotella on olemassa pandelmiasuunnitelma, jonka toimenpiteillä vastataan esimerkiksi pahaan influenssaepidemiaan. Pian kuitenkin selvisi, että vastassa oli influenssaa rajumpi tauti. Kiireetön terveydenhuolto ajettiin alas ja siitä vapautuvilla resursseilla varauduttiin koronapotilaiden hoitoon. “Ensimmäinen paikallinen päätöksenteko oli järjestää Kymsoten omaa toimintaa siten, että koronapotilaiden hoito voitiin järjestää. Osastoja jaettiin eri toimintoihin. Olemassa oleva pandemiasuunnitelma ei tähän riittänyt. Aloimme järjestää infektiovastaanottoja ja näytteenottoja sekä osastotilaa eristyksiin määrätyille potilaille”, Mäntymaa muistelee.

Koronakoordinaatioryhmä summaa koko Kymenlaakson tilanteen

Kesä oli rauhallinen, mutta syksyllä ilmeni, että tilanne oli hankala ja vaati huolellista päätöksentekoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) edellytti maakunnilta koronakoordinaatioryhmien perustamista. Kymenlaaksossa ryhmä saatiin kasaan muutamassa päivässä. Mäntymaa itse toimii ryhmän puheenjohtajana. Kymsotelta Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmään kuuluu lisäksi infektioylilääkäri Risto Pietikäinen, turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jarno Rämä sekä viestintäjohtaja Anni Björklund. Kymsoten tehtävänä oli viestiä koronakoordinaatioryhmän päätöksistä.

Jokaisella Kymenlaakson kunnalla on oma edustajansa koronakoordinaatioryhmässä, Miehikkälällä ja Virolahdella on yhteinen edustaja. Kunnilta edustajat tulevat esimerkiksi kaupungin turvallisuuspuolelta, yleisjohdosta tai sivistystoimesta. Lisäksi ryhmään kuuluu Aluehallintovirasto (AVI), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ely-keskus. Rajamaakuntana Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmään kuuluuvat myös rajan ja tullin edustajat. 

Yhtenä kuntien edustajana Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmään kuuluu Kouvolan turvallisuuspäällikkö Johanna Franzén. Hän kuuluu kaupungin valmiusryhmään ja on viimeisen vuoden aikana toiminut Kouvolan koronavastaavana ja hoitanut esimerkiksi ohjeistusten viestinnästä Kouvolalle. “Kuntien näkökulmasta koronakoordinaatioryhmä on paikka tiedon vaihtamiselle. Kunnat saavat tärkeää tietoa alueellisesta ja kansallisesta koronatilanteesta, mutta vievät kokouksiin myös tietoa kuntien omista tarpeista ja huomioista – esimerkiksi siitä, millaiset rajoitukset olisivat tarpeellisia tai millaiset eivät”, Franzén kertoo.

Koronakoordinaatioryhmä on kokoontunut koko olemassaolonsa aikana viikottain, mutta tiukoissa tilanteissa kokoontumisia on ollut jopa päivittäin. Kokouksissa käydään koko maakunnan tilanne läpi, mutta lisäksi kiinnitetään huomiota naapurimaakuntien tilanteeseen. Lopputuloksena syntyvät päätökset alueellisista suosituksista ja rajoituksista.

“Aloitamme kokouksen aina siitä, että teemme katsauksen epidemiatilanteeseen. Katsomme esimerkiksi tartuntojen ja sairaalahoidossa olevien lukumäärät. Nyt on pitänyt huomioida myös muuntovirusten aiheuttamat riskit. Lisäksi meillä on käytössämme myös hallituksen hybridistrategian päälinjat, ja THL:n edustaja antaa tuoreimman ajantasaisen tiedon epidemiatilanteesta yleisesti. Muun muassa näiden asioiden pohjalta linjataan, millä vaiheessa epidemiassa ollaan Kymenlaaksossa – perustasolla, kiihtymisvaiheessa vai leviämisvaiheessa”, Mäntymaa kertoo.

Päätösten jalkautuminen Kymenlaaksoon

Epidemian vaihe sanelee pitkälti sen, millaisia rajoituksia tai suosituksia Kymenlaaksoon laaditaan tai miten olemassa olevia muutetaan. Sen myötä tehdään esimerkiksi kokoontumisia, harrastuksia ja opetusta koskevia suosituksia.

“Kunnat ja kaupungit päättävät esimerkiksi koulujen ja julkisten liikuntatilojen sulkemisista, joiden osalta ne noudattavat koronakoordinaatioryhmän antamia suosituksia. Lisäksi kunnat ja kaupungit toimeenpanevat muita koordinaatioryhmän antamia suosituksia, esimerkiksi liittyen maskien käyttöön kouluissa”, Mäntymaa kertoo.

Kunnat voivat tehdä myös omia, yksikkökohtaisia päätöksiään esimerkiksi opetuksen suhteen. Nämä päätökset eivät aina vaadi koronakoordinaatioryhmän suositusta. “Joskus toimintaohjeita täytyy tehdä omien tilojen puitteissa, jotta turvallisuus voidaan varmistaa. Tämä koskee esimerkiksi kokoontumisia koulujen tiloissa”, Mäntymaa kertoo.

Franzén pitää kuntien omaa päätösvaltaa tärkeänä, jotta ohjeistuksia voidaan räätälöidä tilanteen mukaan. “Kunnissa koronatilanne voi olla hyvin erilainen. Lisäksi on hyvä huomioida, että Kymenlaaksossa kunnat ovat erikokoisia ja niiden palvelutuotanto on erilaista. Vaikka kunnilla on omaa, lainsäädäntöön perustuvaa päätösvaltaa palveluihinsa liittyen, on kuitenkin tärkeää kuulla viranomaisten mielipide kuntatason toimenpiteisiin”.

Ravitsemusliikkeiden aukioloista päättää Valtioneuvosto asetuksella. Koronakoordinaatioryhmän ohjauksen ulkopuolelle jäävät myös muun muassa kokoontumisrajoitukset ja yhteisöjä koskevat hygieniavaatimukset, joista päättää AVI. Koska koronakoordinaatioryhmällä ei ole lakiin perustuvaa valtaa, antaa se AVI:lle pohjatiedot, joiden perusteella AVI tekee velvoittavat päätökset. “Koronakoordinaatioryhmä antaa oman kantansa alueen tilanteesta, ja AVI tekee lopullisen päätöksen. AVI:n toiminnassa keskeistä on se, että kriteerit päätöksistä täyttävät tartuntatautilain pykälät”, Mäntymaa kuvailee. 

Yhteiset linjaukset palvelevat kokonaiskuvaa

Kymenlaaksossa koronaan liittyvät linjaukset on pystytty pitämään valtaosin yhtenäisinä. Mäntymaa on tähän tyytyväinen, sillä suuret erot kuntien välillä voivat aiheuttaa riskialtista liikennettä. “Jos esimerkiksi joukkuelajien harrastaminen on vapaampaa toisella puolella maakuntaa, voi korkeamman tartuntailmaantuvuuden alueilta lähteä ihmisiä 20 kilometrin päähän pelaamaan, jos hinku on kova. Yhtenäiset linjaukset osaltaan vähentävät riskejä, kun houkutuksia ei naapurikunnassa ole. Tämän vuoksi silmäilemme myös lähimaakuntien tilannetta.” 

Koronaepidemia on asettanut monet viranomaiset uudenlaisen tilanteen eteen. Päätökset ovat ulottuneet kaikkien suomalaisten arkeen, jolloin niillä on valtava painoarvo. Mäntymaan mielestä yhteistyö eri viranomaisten välillä on kuitenkin sujunut hyvin. “Suurempia ristiriitoja tai skismaa ei ole ollut. Toki asioista on keskusteltu, mutta olemme aina päässeet yhteisymmärrykseen. Myös koronakoordinaatioryhmämme toiminta on sujunut hyvin, ja päätökset ovat olleet yksimielisiä.”

Franzén on Mäntymaan kanssa samoilla linjoilla koronakoordinaatioryhmän toiminnasta. “Koronakoordinaatioryhmä on ollut elintärkeä. Tiedonvaihdon näkökulmasta kunnat olisivat olleet vaikeuksissa ilman sitä. Yhteistyö on toiminut mielestäni hyvin. Ryhmän yhteiset linjaukset edistävät myös Kymenlaakson kuntien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta, kun suositusten ja rajoitusten linjaus on valtaosin samanlainen koko maakunnassa. On hyvä, että mukana on ollut myös THL:n ja AVI:n edustajia, joilta olemme saaneet valtakunnallista ja alueellista tietoa.”

Kokonaisuudessaan myrskyisässä tilanteessa on selvitty hyvin

Kulunut vuosi on ollut myös Mäntymaalle opin paikka. “Olen oppinut ymmärtämään esimerkiksi kuntayhteistyötä entistä syvemmin. Myös AVI:n on oppinut tuntemaan paremmin, kun on ollut heihin säännöllisesti yhteydessä. Aiemmin sen on mieltänyt valvovaksi viranomaiseksi. Myös THL:n kanssa on tultu hyvin tutuiksi.”

Koronaepidemia on edennyt aaltoilevasti. Vuoden 2020 ärhäkän alun jälkeen tilanne rauhoittui, mutta uusi tartunta-aalto nousi marraskuussa 2020. Laantumisen jälkeen keväällä 2021 oli seuraavan suuren tartuntaryppään vuoro. Seuraava aalto on kaikille arvoitus, mutta etenevät rokotukset valavat uskoa parempaan. Tilanne on muuttunut suurilla vedoilla vuoden aikana, ja Mäntymaa summaa päätöksenteon onnistumista tältä ajalta. “Alkuun meni tietysti muutama viikko rutiinin syntymiseen. Olemme kuitenkin kaikkiaan onnistuneet välttymään nopeilta ja edestakaisilta äkkiliikkeiltä, emmekä ole tehneet viikottaisia muutoksia. Näiltä on vältytty pitkäjänteisyydellä. Ristiriitoja kuntien välillä ei ole myöskään tullut”.

Myös terveydenhuollon mukautuminen saa Mäntymaalta ja Franzénilta tunnustusta. “Tällä hetkellä terveydenhuolto toimii lähes normaalisti. Tämän lisäksi koronarokotukset ovat käynnissä, rajaliikenteellä tehdään terveystarkastuksia ja neuvontaa, koronavirusnäytteitä otetaan ja koronapotilaita hoidetaan. Tehoja terveydenhuollosta on kyllä otettu irti mahdottoman paljon”, Mäntymaa toteaa. 

Franzén kertoo, että korona-aika on lisännyt kuntien ja Kymsoten välistä turvallisuusyhteistyötä. Hän on ollut pitkin vuotta tiiviissä yhteistyössä Kymsoten tartuntatautiyksikön kanssa. “Infektioyksiköiden ammattitaito on ollut häkellyttävän hienoa. Infektioylilääkäri Risto Pietikäinen ja tartunnanjäljityksessä toimivat työntekijät ovat tehneet upeaa työtä.”

Tavoitteena rauhallinen kesä ja paremmat ajat

Rokotukset edistyvät Kymenlaaksossa rivakasti ja ihmiset katsovat jo toiveikkaana kohti kesää. Tämä asettaa paineita myös koronakoordinaatioryhmälle. “Pyrimme aina reagoimaan asioihin parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksena ei toki ole pilata kenenkään elämää. Jos voimassa olevia suosituksia noudatetaan, loppukesän festarit voidaan vielä pelastaa.”

Kymenlaaksossa noin 50 % on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksensa ja noin 6 % toisen rokoteannoksen. Mäntymaa muistuttaa, että täysi suoja saadaan vasta, kun toinenkin annos on saatu. Hän on kuitenkin tyytyväinen rokotusten etenemiseen, mutta muistuttaa, että yhteistä tahtotilaa tarvitaan myös näin kesän kynnyksellä. “Nyt jaksamalla voi vielä pelastaa paljon. Ulospääsy on meille kaikille ensimmäinen tavoite.”