Epidemia-ajan päätökset kulkevat monien käsien kautta

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 03.06.2021 klo 08:26

Kun alueelle iskee uusi ja yleisvaarallinen tartuntatauti, ovat selkeät ja vaikuttavat ohjeet kultaakin kalliimpia. Kymsote on viestinyt Kymenlaakson suosituksista ja rajoituksista nyt yli vuoden verran, ja katseet ovat nyt kääntyneet kohti exit-strategiaa. Kymsoten lisäksi päätösten taustalla on kuitenkin joukko muitakin toimijoita. 

Elettiin alkuvuotta 2020. Koronavirusepidemia oli alkanut leviämään maailmalla, mutta Suomessa tilanne oli vielä rauhallinen. Maaliskuussa asiat kuitenkin muuttuivat rajusti. Tällöin Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa oli juuri palannut lomamatkalta ja päätyi heti kahden viikon etätöihin. “Yhtäkkiä oli täysi rähinä päällä ja poikkeustila oli julistettu. Alku oli shokeeraava”, Mäntymaa kuvailee.

Kymsotella on olemassa pandelmiasuunnitelma, jonka toimenpiteillä vastataan esimerkiksi pahaan influenssaepidemiaan. Pian kuitenkin selvisi, että vastassa oli influenssaa rajumpi tauti. Kiireetön terveydenhuolto ajettiin alas ja siitä vapautuvilla resursseilla varauduttiin koronapotilaiden hoitoon. “Ensimmäinen paikallinen päätöksenteko oli järjestää Kymsoten omaa toimintaa siten, että koronapotilaiden hoito voitiin järjestää. Osastoja jaettiin eri toimintoihin. Olemassa oleva pandemiasuunnitelma ei tähän riittänyt. Aloimme järjestää infektiovastaanottoja ja näytteenottoja sekä osastotilaa eristyksiin määrätyille potilaille”, Mäntymaa muistelee.

Koronakoordinaatioryhmä summaa koko Kymenlaakson tilanteen

Kesä oli rauhallinen, mutta syksyllä ilmeni, että tilanne oli hankala ja vaati huolellista päätöksentekoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) edellytti maakunnilta koronakoordinaatioryhmien perustamista. Kymenlaaksossa ryhmä saatiin kasaan muutamassa päivässä. Mäntymaa itse toimii ryhmän puheenjohtajana. Kymsotelta Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmään kuuluu lisäksi infektioylilääkäri Risto Pietikäinen, turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Jarno Rämä sekä viestintäjohtaja Anni Björklund. Kymsoten tehtävänä oli viestiä koronakoordinaatioryhmän päätöksistä.

Jokaisella Kymenlaakson kunnalla on oma edustajansa koronakoordinaatioryhmässä, Miehikkälällä ja Virolahdella on yhteinen edustaja. Kunnilta edustajat tulevat esimerkiksi kaupungin turvallisuuspuolelta, yleisjohdosta tai sivistystoimesta. Lisäksi ryhmään kuuluu Aluehallintovirasto (AVI), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ely-keskus. Rajamaakuntana Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmään kuuluuvat myös rajan ja tullin edustajat. 

Yhtenä kuntien edustajana Kymenlaakson koronakoordinaatioryhmään kuuluu Kouvolan turvallisuuspäällikkö Johanna Franzén. Hän kuuluu kaupungin valmiusryhmään ja on viimeisen vuoden aikana toiminut Kouvolan koronavastaavana ja hoitanut esimerkiksi ohjeistusten viestinnästä Kouvolalle. “Kuntien näkökulmasta koronakoordinaatioryhmä on paikka tiedon vaihtamiselle. Kunnat saavat tärkeää tietoa alueellisesta ja kansallisesta koronatilanteesta, mutta vievät kokouksiin myös tietoa kuntien omista tarpeista ja huomioista – esimerkiksi siitä, millaiset rajoitukset olisivat tarpeellisia tai millaiset eivät”, Franzén kertoo.

Koronakoordinaatioryhmä on kokoontunut koko olemassaolonsa aikana viikottain, mutta tiukoissa tilanteissa kokoontumisia on ollut jopa päivittäin. Kokouksissa käydään koko maakunnan tilanne läpi, mutta lisäksi kiinnitetään huomiota naapurimaakuntien tilanteeseen. Lopputuloksena syntyvät päätökset alueellisista suosituksista ja rajoituksista.

“Aloitamme kokouksen aina siitä, että teemme katsauksen epidemiatilanteeseen. Katsomme esimerkiksi tartuntojen ja sairaalahoidossa olevien lukumäärät. Nyt on pitänyt huomioida myös muuntovirusten aiheuttamat riskit. Lisäksi meillä on käytössämme myös hallituksen hybridistrategian päälinjat, ja THL:n edustaja antaa tuoreimman ajantasaisen tiedon epidemiatilanteesta yleisesti. Muun muassa näiden asioiden pohjalta linjataan, millä vaiheessa epidemiassa ollaan Kymenlaaksossa – perustasolla, kiihtymisvaiheessa vai leviämisvaiheessa”, Mäntymaa kertoo.

Päätösten jalkautuminen Kymenlaaksoon

Epidemian vaihe sanelee pitkälti sen, millaisia rajoituksia tai suosituksia Kymenlaaksoon laaditaan tai miten olemassa olevia muutetaan. Sen myötä tehdään esimerkiksi kokoontumisia, harrastuksia ja opetusta koskevia suosituksia.

“Kunnat ja kaupungit päättävät esimerkiksi koulujen ja julkisten liikuntatilojen sulkemisista, joiden osalta ne noudattavat koronakoordinaatioryhmän antamia suosituksia. Lisäksi kunnat ja kaupungit toimeenpanevat muita koordinaatioryhmän antamia suosituksia, esimerkiksi liittyen maskien käyttöön kouluissa”, Mäntymaa kertoo.

Kunnat voivat tehdä myös omia, yksikkökohtaisia päätöksiään esimerkiksi opetuksen suhteen. Nämä päätökset eivät aina vaadi koronakoordinaatioryhmän suositusta. “Joskus toimintaohjeita täytyy tehdä omien tilojen puitteissa, jotta turvallisuus voidaan varmistaa. Tämä koskee esimerkiksi kokoontumisia koulujen tiloissa”, Mäntymaa kertoo.

Franzén pitää kuntien omaa päätösvaltaa tärkeänä, jotta ohjeistuksia voidaan räätälöidä tilanteen mukaan. “Kunnissa koronatilanne voi olla hyvin erilainen. Lisäksi on hyvä huomioida, että Kymenlaaksossa kunnat ovat erikokoisia ja niiden palvelutuotanto on erilaista. Vaikka kunnilla on omaa, lainsäädäntöön perustuvaa päätösvaltaa palveluihinsa liittyen, on kuitenkin tärkeää kuulla viranomaisten mielipide kuntatason toimenpiteisiin”.

Ravitsemusliikkeiden aukioloista päättää Valtioneuvosto asetuksella. Koronakoordinaatioryhmän ohjauksen ulkopuolelle jäävät myös muun muassa kokoontumisrajoitukset ja yhteisöjä koskevat hygieniavaatimukset, joista päättää AVI. Koska koronakoordinaatioryhmällä ei ole lakiin perustuvaa valtaa, antaa se AVI:lle pohjatiedot, joiden perusteella AVI tekee velvoittavat päätökset. “Koronakoordinaatioryhmä antaa oman kantansa alueen tilanteesta, ja AVI tekee lopullisen päätöksen. AVI:n toiminnassa keskeistä on se, että kriteerit päätöksistä täyttävät tartuntatautilain pykälät”, Mäntymaa kuvailee. 

Yhteiset linjaukset palvelevat kokonaiskuvaa

Kymenlaaksossa koronaan liittyvät linjaukset on pystytty pitämään valtaosin yhtenäisinä. Mäntymaa on tähän tyytyväinen, sillä suuret erot kuntien välillä voivat aiheuttaa riskialtista liikennettä. “Jos esimerkiksi joukkuelajien harrastaminen on vapaampaa toisella puolella maakuntaa, voi korkeamman tartuntailmaantuvuuden alueilta lähteä ihmisiä 20 kilometrin päähän pelaamaan, jos hinku on kova. Yhtenäiset linjaukset osaltaan vähentävät riskejä, kun houkutuksia ei naapurikunnassa ole. Tämän vuoksi silmäilemme myös lähimaakuntien tilannetta.” 

Koronaepidemia on asettanut monet viranomaiset uudenlaisen tilanteen eteen. Päätökset ovat ulottuneet kaikkien suomalaisten arkeen, jolloin niillä on valtava painoarvo. Mäntymaan mielestä yhteistyö eri viranomaisten välillä on kuitenkin sujunut hyvin. “Suurempia ristiriitoja tai skismaa ei ole ollut. Toki asioista on keskusteltu, mutta olemme aina päässeet yhteisymmärrykseen. Myös koronakoordinaatioryhmämme toiminta on sujunut hyvin, ja päätökset ovat olleet yksimielisiä.”

Franzén on Mäntymaan kanssa samoilla linjoilla koronakoordinaatioryhmän toiminnasta. “Koronakoordinaatioryhmä on ollut elintärkeä. Tiedonvaihdon näkökulmasta kunnat olisivat olleet vaikeuksissa ilman sitä. Yhteistyö on toiminut mielestäni hyvin. Ryhmän yhteiset linjaukset edistävät myös Kymenlaakson kuntien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta, kun suositusten ja rajoitusten linjaus on valtaosin samanlainen koko maakunnassa. On hyvä, että mukana on ollut myös THL:n ja AVI:n edustajia, joilta olemme saaneet valtakunnallista ja alueellista tietoa.”

Kokonaisuudessaan myrskyisässä tilanteessa on selvitty hyvin

Kulunut vuosi on ollut myös Mäntymaalle opin paikka. “Olen oppinut ymmärtämään esimerkiksi kuntayhteistyötä entistä syvemmin. Myös AVI:n on oppinut tuntemaan paremmin, kun on ollut heihin säännöllisesti yhteydessä. Aiemmin sen on mieltänyt valvovaksi viranomaiseksi. Myös THL:n kanssa on tultu hyvin tutuiksi.”

Koronaepidemia on edennyt aaltoilevasti. Vuoden 2020 ärhäkän alun jälkeen tilanne rauhoittui, mutta uusi tartunta-aalto nousi marraskuussa 2020. Laantumisen jälkeen keväällä 2021 oli seuraavan suuren tartuntaryppään vuoro. Seuraava aalto on kaikille arvoitus, mutta etenevät rokotukset valavat uskoa parempaan. Tilanne on muuttunut suurilla vedoilla vuoden aikana, ja Mäntymaa summaa päätöksenteon onnistumista tältä ajalta. “Alkuun meni tietysti muutama viikko rutiinin syntymiseen. Olemme kuitenkin kaikkiaan onnistuneet välttymään nopeilta ja edestakaisilta äkkiliikkeiltä, emmekä ole tehneet viikottaisia muutoksia. Näiltä on vältytty pitkäjänteisyydellä. Ristiriitoja kuntien välillä ei ole myöskään tullut”.

Myös terveydenhuollon mukautuminen saa Mäntymaalta ja Franzénilta tunnustusta. “Tällä hetkellä terveydenhuolto toimii lähes normaalisti. Tämän lisäksi koronarokotukset ovat käynnissä, rajaliikenteellä tehdään terveystarkastuksia ja neuvontaa, koronavirusnäytteitä otetaan ja koronapotilaita hoidetaan. Tehoja terveydenhuollosta on kyllä otettu irti mahdottoman paljon”, Mäntymaa toteaa. 

Franzén kertoo, että korona-aika on lisännyt kuntien ja Kymsoten välistä turvallisuusyhteistyötä. Hän on ollut pitkin vuotta tiiviissä yhteistyössä Kymsoten tartuntatautiyksikön kanssa. “Infektioyksiköiden ammattitaito on ollut häkellyttävän hienoa. Infektioylilääkäri Risto Pietikäinen ja tartunnanjäljityksessä toimivat työntekijät ovat tehneet upeaa työtä.”

Tavoitteena rauhallinen kesä ja paremmat ajat

Rokotukset edistyvät Kymenlaaksossa rivakasti ja ihmiset katsovat jo toiveikkaana kohti kesää. Tämä asettaa paineita myös koronakoordinaatioryhmälle. “Pyrimme aina reagoimaan asioihin parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksena ei toki ole pilata kenenkään elämää. Jos voimassa olevia suosituksia noudatetaan, loppukesän festarit voidaan vielä pelastaa.”

Kymenlaaksossa noin 50 % on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksensa ja noin 6 % toisen rokoteannoksen. Mäntymaa muistuttaa, että täysi suoja saadaan vasta, kun toinenkin annos on saatu. Hän on kuitenkin tyytyväinen rokotusten etenemiseen, mutta muistuttaa, että yhteistä tahtotilaa tarvitaan myös näin kesän kynnyksellä. “Nyt jaksamalla voi vielä pelastaa paljon. Ulospääsy on meille kaikille ensimmäinen tavoite.”

Erään tartuntaketjun anatomia

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 30.04.2021 klo 12:37

Olemme päivä päivältä lähempänä koronaepidemian talttumista. Rokotukset ovat käynnissä ja tartuntamäärät alkavat kääntyä valoisampaan suuntaan. Tartunnan ehkäisy ja ulkopuolisten kontaktien välttäminen on kuitenkin edelleen tärkeää. Virus tarttuu herkästi, ja voi nostaa tartuntakäyrät vikkelään nousuun. Tässä artikkelissa avaamme yhden Kymenlaaksossa tapahtuneen tartuntaketjun, joka pystyttiin jäljittämään ja pysäyttämään.

Tänä keväänä Kymsoten tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikössä selvitettiin tartuntaketjua, jonka tiimoilta koronavirukselle altistui yli 100 henkilöä. Tapauksessa usealla kymmenellä todettiin koronavirustartunta. Tartunnat olivat äskettäin Suomeen rantautunutta koronaviruksen brittimuunnosta, joka tarttui aiempaa alkuperäistä virusmuotoa herkemmin.

Tartunnat levisivät yhteisissä illanvietoissa ja positiivisten lähipiirissä, mutta joukossa oli myös muun muassa yksi kuntosalilla tapahtunut tartunta. Viruksen edetessä tartuntaketjussa myös toisilleen tuntemattomat ihmiset saivat koronavirustartunnan yhteisten tuttujen kautta.

Tartuntaketjun kulku kokonaisuudessaan.

“Tässä tartuntaketjussa valtaosa tartunnan saaneista oli nuoria aikuisia, mutta esimerkiksi lähipiirin joukossa on myös vanhempia ihmisiä”, kertoo Kymsoten hygieniahoitaja Tutta Marttinen. Hän oli mukana tekemässä jäljitystyötä ja soittamassa ketjuun liittyville henkilöille.

Tartuntaketjun jäljityksen aikana tehdyistä kyselyistä selvisi, ettei esimerkiksi illanvietoissa oltu käytetty maskeja tai huolehdittu turvaväleistä. “Nämä asiat helposti unohtuvat kun tunnelma on katossa”, Marttinen pohtii.

Tartuntaketju levisi nopeasti ja salakavalasti

Kaikki alkoi helmikuun lopulla 2021. Tartuntaketjun ensimmäinen henkilö (kaaviossa Potilas 0) kantoi oireettomana ja tietämättään koronavirustartuntaa. Hän tapasi ensin yhden ystävänsä. Näin ensimmäinen henkilö sai tartunnan.

Potilas 0 on ketjun ensimmäinen tartunnan saanut. Hänen oireensa alkoivat 27.2., mutta hän on ollut tartuttava jo 25.2. alkaen. Potilas 0 tartuttaa lähipiiristään kolme henkilöä. Sen lisäksi hän tartuttaa ystävänsä, joka tartuttaa lähipiiristään yhden henkilön.

Vielä oireeton tartunnan saanut henkilö (kaaviossa Potilas 0) kokoontui ystäviensä kanssa illanviettoon 25.2. Illanvietossa oli läsnä noin 12 henkilöä. Valtaosa osallistujista oli toisilleen tuttuja.

Potilas 0 osallistuu ennen oireiden alkua illanviettoon 25.2. Illanvietossa on mukana noin 12 henkilöä. Heistä seitsemän saa tartunnan. Seitsemän tartunnan saanutta ehtivät altistaa yhteensä 42 ihmistä ennen positiivista testitulosta ja karanteenimääräystä. Altistuneista tuli yhteensä neljä jatkotartuntaa:
Potilas A altistaa viisi henkilöä.
Potilas B altistaa 12 henkilöä.
Potilas C altistaa kaksi henkilöä. Heidät molemmat todetaan koronapositiivisiksi.
Potilas D altistaa 12 henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi.
Potilas E altistaa kahdeksan henkilöä.
Potilas F altistaa kolme henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi.
Potilas G ei altista ketään tartunnalle.

Ketjun ensimmäinen tartunnan saanut henkilö (Potilas 0) osallistui toiseen kokoontumiseen seuraavana päivänä 26.2. Tällöin läsnä oli noin 10 henkilöä.

Potilas 0 osallistuu ennen oireiden alkamista toiseen illanviettoon 26.2. Samassa illanvietossa on myös Potilas 0:n ensimmäisenä tartuttama henkilö, joka on niin ikään vielä oireeton. Illanvietossa on mukana noin kymmenen henkilöä. Heistä yksi saa tartunnan. Hän altistaa myöhemmin kaksi henkilöä.

Tartunnan ketjun ensimmäiseltä henkilöltä (Potilas 0:lta) saanut henkilö osallistui oireettomana illanviettoon 27.2., jossa oli läsnä noin 14 henkilöä.

Sairastunut henkilö osallistuu ennen oireiden alkamista illanviettoon 27.2. Illanvietossa on mukana noin 14 henkilöä. Heistä kuusi saa tartunnan. Kuusi tartunnan saanutta ehtivät altistaa yhteensä 34 ihmistä ennen positiivista testitulosta ja karanteenimääräystä. Altistuneista tuli yhteensä yhdeksän jatkotartuntaa:
Potilas A ei altista ketään tartunnalle.
Potilas B altistaa kaksi henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi.
Potilas C altistaa kolme henkilöä. Kaikki heistä todetaan koronapositiivisiksi.
Potilas D altistaa viisi henkilöä. Heistä neljä todetaan koronapositiiviseksi, ja yksi heistä on altistanut neljä henkilöä lähipiiristään.
Potilas E ei altista ketään tartunnalle.
Potilas F altistaa 24 henkilöä. Heistä yksi todetaan koronapositiiviseksi, ja sitä ennen hän on altistuttanut 10 henkilöä.

Koronaviruksen oireiden alkaessa tartunnan saanut on ollut tartuttava jo kaksi vuorokautta tätä ennen. “Virus on herkin tarttumaan taudin alkuvaiheessa”, Marttinen kertoo. Ketjun ensimmäisellä henkilöllä (Potilas 0) oireet alkoivat 27.2. Hän oli siis tartuttava jo 25.2. alkaen – päivästä, jolloin hän osallistui illanviettoon.

Henkilö hakeutui koronavirustestiin neljä päivää oireiden alkamisen jälkeen 3.3., ja sai seuraavana päivänä 4.3. positiivisen tuloksen. Samana päivänä tartuntaketjun jäljitys alkoi. “Jälkikäteen ketjun ensimmäinen henkilö kertoi oireekseen lievän flunssaisen olon, ja oireet alkoivat viiveellä – ystävien tapaamisten jälkeen”, Marttinen kertoo.

Lievät oireet eivät aiheuttaneet epäilystä

Kaikilla tartunnan saaneilla henkilöillä oireet eivät olleet selkeitä: eräällä ketjuun kuuluvalla tartunnan saaneella henkilöllä koronatartuntaan viittaavana oireena oli vain päänsärky. Ketjuun liittyi myös useita täysin oireettomia tartuntoja. Kun tartuntaketjua lähdettiin jäljittämään, kaikki siihen yhdistetyt henkilöt ohjattiin koronavirustestiin. Oireiset ohjattiin heti testiin, ja useimmilla oli jo oireita, kun heihin oltiin yhteydessä. “Meillä oli jo alussa epäily viruksen herkemmin tarttuvasta brittimuunnoksesta, joten kaikki altistuneet ohjattiin heti ensikontaktin jälkeen koronavirustestiin, vaikka oireita ei olisikaan”, Marttinen selvittää. Lisäksi oireettomat altistuneet ohjattiin vielä karanteenin lopulla toiseen testiin. “Oireettomat testataan vielä karanteenin lopulla, ennen töihin ja kouluun paluuta. Poissuljemme tällä testillä oireettomat kantajat.”

Koronavirukselle altistunut henkilö määrätään karanteeniin lähtökohtaisesti 14 vuorokaudeksi. Jos esimerkiksi perheenjäsen on saanut tartunnan, hänet määrätään eristykseen ja koko muu lähipiiri määrätään karanteeniin. Muun muassa tässä lopputalven tartuntaketjussa karanteenit kuitenkin venyivät. “Kun koronavirukselle altistunut perheenjäsen on määrätty 14 vuorokauden karanteeniin ja toinen perheenjäsen saa koronaviruksesta positiivisen tuloksen, altistuneen karanteeni jatkuu”, Marttinen kertoo. Hän jatkaa, että yleisesti karanteenit ovat joissain tapauksessa voineet kestää jopa 28 päivää yhden henkilön kohdalla.

Tartunnan monet kasvot

Lähes kaikki tartunnan saaneet sairastivat koronavirustartunnan lievänä, flunssan kaltaisena tautina, joka oli ohi muutamassa päivässä. Tartunnan saaneissa oli kuitenkin myös sairaalahoitoon päätyneitä, kun tartunta levisi vanhempiin ihmisiin. “Se, että itsellä tartunta on lieväoireinen, ei välttämättä tarkoita sitä, että kaikki potisivat tartunnan samanlaisena”, Marttinen muistuttaa taudin vakavuusasteen vaihtelevuudesta.

Vaikka tautimuodot valtaosalla ihmisistä olivat lieviä, oli tartunnalla myös heille kauaskantoisia seurauksia. Tartuntaketjun seurauksena useita ylioppilaskirjoituksia peruuntui, jonka myötä myös pääsykokeisiin haku lykkääntyi. Tätä seuraa mahdollinen välivuosi opintojen suhteen. Kokonaisuudessaan tämä yksi tartuntaketju levisi neljän sairaanhoitopiirin alueelle. Koronavirusnäytteitä ketjun aikana otettiin yli 250 kappaletta ja karanteeniin päätyi lopulta ainakin 124 henkilöä. Tartuntoja tuli kolmisenkymmentä. “Tähän ketjuun liittyy myös ansiotulomenetyksiä, kun muutama tartunnan saanut tai karanteeniin määrätty henkilö ei voinut mennä töihin. Etätyö ei ollut heille työnkuvan perusteella mahdollista”, Marttinen kertoo.

Ketjun ensimmäisen henkilön (Potilas 0) tartuttavuuden alkamisesta 25.2. alkaen ketjun lasketaan kestäneen 22 vuorokautta. Ketjun viimeinen karanteenimääräys päättyi 18.3., johon ketjun katsotaan katkenneen. “Jos miettii, kuinka paljon tässä ajassa tartuntoja ja altistumisia ehti tapahtumaan, voi vain kuvitella mikä tilanne olisi ollut, jos näitä ketjuja ei jäljitettäisi ja pyrittäisi pysäyttämään”, Marttinen toteaa.

Marttinen muistuttaa kaikkia tärkeästä asiasta, joka on syytä pitää mielessä vaikka tilanne näyttää paremmalta. “Kokoontumisia kannattaa edelleen välttää. Juhlatunnelmassa oman toiminnan hallinta voi helposti lipsua. Tämä on tärkeää etenkin näin kevään juhlien kynnyksellä. Jokaisella on vastuu omasta toiminnastaan – on muistettava, että sen seurauksena joku muu voi sairastua jopa vakavasti”.

Tapahtumaketju on todellinen, mutta yksityiskohtia on muutettu henkilöiden yksityisyyden suojan varmistamiseksi.

Vahvalla valmistautumisella kohti joukkorokotuksia

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 23.02.2021 klo 14:30

Koronarokotukset ovat alkaneet Kymenlaaksossa, ja rokotteita on jo annettu kriittisessä hoitotyössä työskentelevälle henkilöstölle sekä ympärivuorokautisen hoivan asiakkaille. Edessä on kuitenkin vielä laajemman väestön rokotusurakka, mutta Kymsotella valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa: rokotuspisteitä on pystytetty, henkilöstöä perehdytetty ja kapasiteettia kasvatettu. Tässä artikkelissa otetaan katsaus siihen, mitä kaikkea valmistelut pitävät sisällään.

Kun rokotetaan suuri määrä ihmisiä, kuuluu valmisteluihin monipuolisesti erilaisia asioita. Eräs ensisijainen asia on järjestää rokotuspisteet, jotka palvelevat sujuvasti suuren ihmismäärän rokottamista. Joidenkin rokotuspisteiden osalta rakentamisessa lähdetään liikkeelle nollasta ja tällöin järjestelyihin kuuluvat kaikki aina kalustuksesta tekniikkaan ja siivouksen hoitamiseen. Lisäksi rokotuksiin liittyvät myös tarvehankinnat, esimerkiksi riittävä määrä ruiskuja, neuloja ja käsidesinfiointiainetta.

Rokotuksiin odotetaan suuria ihmismääriä, jolloin myös ajanvaraus vaatii ennakkovalmisteluja. “Huomioon tulee ottaa esimerkiksi ajanvarauskirjojen luominen ja puhelinajanvarauksen varmistaminen tarvittavilla laitteilla ja henkilöstöllä”, Kymsoten rokotuskoordinaattori Tanja Metsola luettelee.

Ensimmäisiä rokotuspisteitä on jo pystytetty Kymenlaaksoon. Turvallisuus huomioidaan kaikissa rokotuspisteissä tarkasti jo rakentamisvaiheessa. “Rokotuspisteiden valmistelussa on otettu erityisesti huomioon esimerkiksi mahdollisuus riittäviin turvaväleihin”, Kymsoten ylihoitaja Salla Kärki kertoo.

Koronarokotuksiin saavutaan aina ajanvaruksella, ja saatua aikaa on syytä noudattaa. Rokotuspisteillä noudatetaan myös tuttuja toimintaohjeita turvallisuuden varmistamiseksi. “Rokotettavien toivotaan saapuvan paikalle vasta juuri ennen omaa rokotusaikaa. Rokotukseen tulevan on oltava terve ja käytettävä suu-/nenäsuojainta sekä huolehdittava turvaetäisyyksistä”, Kymsoten hallintoylilääkäri Kari Kristeri neuvoo. 

Rokotukset etenevät saatavuuden ehdoilla

Suomeen ja Kymenlaaksoon rokotuseriä saapuu vähitellen. “Haasteena on vielä ollut vähäinen rokotesaatavuus. Myös tieto rokotteiden saatavuudesta on tullut lyhyellä aikajänteellä”, Kärki sanoo. Hän jatkaa, että kaikki saatavilla olevat rokotteet pyritään antamaan mahdollisimman nopeasti. “Pyrimme ketterästi sopeuttamaan toimintaa rokotesaatavuuden mukaan”.

Rokotusten edistämistä varten on perustettu erilaisia työryhmiä, jotka varmistavat rokotusten sujuvan etenemisen. Viikoittain kokoontuva koronarokotustyöryhmä käsittelee rokotteiden saatavuutta yhdessä HUS Apteekkipalveluiden kanssa. “Tietoa rokotteiden saatavuudesta saadaan viikottain, mutta saatu tieto voi muuttua ja tarkentua – tämä vaikuttaa aina muihin suunnitelmiin”, Metsola jatkaa.

Koska rokotteita saadaan vähitellen, Kymsote noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaa rokotusjärjestystä, joka on tehty lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Kunkin ryhmän rokotusten etenemistä seurataan tarkasti. “Eri ryhmiä tullaan varmasti rokottamaan osittain päällekkäin. Kun toisen ryhmän jäsenistä iso osa on rokotettu, aletaan jo viestimään seuraavalle ryhmälle heidän ajanvarauksensa avautumisesta. Meillä on tieto siitä, kuinka monta ihmistä kuuluu mihinkin ryhmään, jolloin rokotteiden edistymistä voidaan seurata. On kuitenkin muistettava, että rokotus on vapaaehtoinen ja kaikki eivät sitä halua tai voi ottaa oman ryhmänsä aikataulussa”, Metsola avaa.

Korkea ikä on koronaviruksessa merkittävin riskitekijä, joten siksi rokotukset aloitetaan iäkkäästä väestöstä. Osin iäkkäiden rokotuksien kanssa samaan aikaan aloitetaan vakavalle koronavirustaudille altistavaa sairautta potevien rokotukset. Tällaiset sairaudet on jaettu kahteen ryhmään. Kristeri selventää näiden ryhmien kriteerejä: “Ensin rokotetaan erittäin voimakkaasti vakavalle koronavirustaudille altistavaa sairautta potevat henkilöt. Tähän ryhmään kuuluvat sairaudet tai tilanteet ovat elin- tai kantasolusiirrot, aktiivisessa hoidossa oleva syöpätauti, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuais- tai keuhkosairaus, lääkehoitoinen tyypin II diabetes ja Downin syndrooma. Näiden jälkeen rokotetaan vakavalle koronavirustaudille altistavaa sairautta potevat. Tähän ryhmään kuuluvia sairauksia ovat tyypin I diabetes, lisämunuaisen vajaatoiminta, jatkuvaa lääkitystä vaativa astma, vaikea sydänsairaus, immuunipuolustusta heikentävä lääkehoito autoimmuunisairauteen, aivohalvaus tai muu hengitystä haittaava neurologinen sairaus tai tila, vaikea krooninen maksasairaus, uniapnea, psykoosisairaus tai kun painoindeksi on yli 40”.

Joukkorokotukset vaativat suunnitelmallisuutta ja ammattitaitoa

Kymsotella koronarokotuksia tulevat antamaan sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Rokottavien ammattilaisten osaaminen on varmistettu lääkehoidon lisäopinnoilla ja rokotusnäytöillä. Nämä rokotusosaamisen varmistamiseen liittyvät opinnot antavat perustiedot rokottamiseen, mutta jokainen rokote on yksilöllinen. “Jokainen rokote eri tauteja vastaan vaatii erillisen perehdytyksen ja huolellisen tutustumisen valmistajan ohjeisiin. Kaikkien rokotteiden kohdalla oltava perillä kyseisen rokotteen säilytyksestä, käsittelystä ja varsinaisesta rokottamisesta”, Kymsoten johtajaylihoitaja Hannele Mattila kertoo.

Kymsotessa rokotuksia on suunniteltu useaan eri kohteeseen, jotka ovat eri kokoisia. Rokotuspisteen koko määrittää siellä työskentelevän henkilökunnan määrän. Lisäksi määrään ovat vaikuttamassa prosessiin varattava aika. “Ikääntyneiden rokotuksiin varataan viisi minuuttia rokotettavaa henkilöä kohden. Muun väestön joukkorokotuksissa on suunniteltu läpimenoaikaa nopeutettavan”, Kärki kertoo.

Sujuva ja turvallinen eteneminen on rokotustilanteissa tärkeää, ja tämä on huomioitu kunkin rokotustilanteen henkilöstömäärässä. Kymsotella koronarokottamistilannetta varten muodostetaan kolmen hengen ammattitaitoisia rokotustiimejä, joista yksi hoitaja valmistelee rokotteen, toinen antaa pistoksen ja kolmas kirjaa tiedon potilastietojärjestelmään. “Rokotustiimissä on kaksi sairaanhoitajaa tai terveydenhoitajaa. Kolmas henkilö, joka tekee etupäässä kirjaamistehtäviä, voi olla lähihoitaja”, Mattila kuvailee.

Rokotuspisteiden valmistelua
Rokotuspisteitä on suunniteltu ympäri Kymenlaaksoa.

Kapasiteetti laajenee tarpeen mukaan

Tällä hetkellä Kymsoten rokotuspisteitä on suunniteltu ympäri Kymenlaaksoa. Pian alkavissa iäkkäiden rokotuksissa paikkoja on vielä alussa rajoitetummin. “Rokotuspisteitä lisätään ja muutetaan sitä mukaa, kun rokotteiden saatavuus paranee”, Metsola kertoo. “Avaamme myös isompia ulkopuolisia tiloja rokotuksiin Kymsoten omien pisteiden lisäksi”.

Koronarokotukset ovat iso urakka, mutta kaikki kymenlaaksolaiset saavat halutessaan rokotteen kun oma vuoro tulee. Viestiä rokotusten laajenemisesta suuremmille ryhmille jaetaan monella eri tapaa. Myös rokottavaa henkilöstöä ollaan valmiita lisäämään. “Palkkaamme rokotuksia varten lisää henkilökuntaa. Hankimme tarpeen mukaan myös vuokrahenkilökuntaa”, Mattila kertoo.

Kymsotella rokottava henkilökunta on lähdössä urakkaan hyvillä mielin. Kärki kertookin, että asian merkityksellisyys on hyvin tiedossa ammattilaisten joukossa. “Vastaanottopalveluissa hoitajat lähtevät innolla rokottamaan, koska kokevat asian tärkeäksi. Jonkin verran kiinnostusta rokottamiseen on tullut myös eläkkeellä olevilta sairaanhoitajilta ja opintojen loppuvaiheessa olevilta opiskelijoilta”.

Rokotukset etenevät tällä viikolla tänä vuonna 85 vuotta täyttävien ja sitä vanhempien kymenlaaksolaisten rokotuksiin. Rokotusten rajallisen saatavuuden vuoksi on tärkeää odottaa kärsivällisesti omaa vuoroaan. Kristeri kehottaakin ihmisiä toimimaan edelleen suositusten mukaisesti. “Toistaiseksi niin rokotusta odottavien kuin jo koronavirusrokotteen saaneiden henkilöiden ohjeet sosiaalisten kontaktien välttämisestä, turvaväleistä, käsihygieniasta ja suu-/nenäsuojaimen käyttämisestä ovat ennallaan”.

Tartuntaketjujen selvitys on yhteispeliä

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 07.12.2020 klo 16:18

Kymsoten tartuntatautiyksikössä tehdään tärkeää työtä koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseksi. Jäljittämisen tarkoitus on pysäyttää tartuntaketjuja ja näin ehkäistä viruksen leviämistä. Tartuntaketjujen jäljittäminen vaatii ammattitaidon lisäksi ihmisläheistä otetta ja tilanteenlukutaitoa.

Kymsoten tartuntaketjujen jäljityksen parissa työskentelee yhteensä 16 henkilöä, osa heistä tarvittaessa. Seitsemän henkilöä on tehnyt jäljitystä kesästä alkaen täyspäiväisesti. Seitsemän muuta henkilöä on perehdytetty tartunnan jäljitystyöhön varahenkilöstöstä ja osa heistä on kiinnitetty tartunnan jäljitykseen. Lisäksi kaksi henkilöä eri yksiköistä on tällä hetkellä irrotettu jäljitykseen muista tehtävistä. Vaikka kaikki osaaminen ei tällä hetkellä ole kiinni päivittäisessä työskentelyssä, on kiireeseen kuitenkin varauduttu. “Saamme tarvittaessa lisäapua varahenkilöstön perehdytetyistä, joita ei ole vielä kiinnitetty jäljitystyöhön”, Kymsoten tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön palveluesimies Oili Ström kertoo. 

Jäljitystyötä tehdään pääasiassa päivisin viikon jokaisena päivänä, mutta tarpeen tullen työajoissa joustetaan – tärkein asia on aina saada ilmoitukset altistumisista asianomaisille mahdollisimman pian. Jäljitystyön lisäksi annetaan konsultaatiotukea tartuntatautien torjunnassa ja hoidetaan rinnalla normaalityöhön liittyviä tehtäviä.

Jäljityksen prosessi etenee vaihe vaiheelta

Tartuntatautiyksikölle tieto positiivisesta koronavirustuloksesta tulee tavallisimmin suoraan järjestelmään, kun testitulos on valmistunut. Ensin selvitetään, liittyykö potilas jo selvitettyyn tartuntaketjuun. Seuraavaksi otetaan yhteys potilaaseen. Yhteydenoton aikana kartoitetaan ne henkilöt, joiden kanssa potilas on ollut tekemisissä oireiden alkamisesta sekä kaksi vuorokautta ennen oireita: häneltä kysytään päivä kerrallaan mitä hän on tehnyt, missä ollut ja kenen kanssa ollut tekemisissä. “Useimmiten ihmiset ottavat tässä kohtaa kalenterin tai muun apuvälineen avuksi. Joskus asioita jää kertomatta, mutta usein se johtuu unohduksesta – ei niinkään siitä, että niitä jättäisi kertomatta tahallaan. Tällöin meihin voi aina olla uudelleen suoraan yhteydessä”, hygieniakoordinaattori Katja Laine ja hygieniahoitaja Johanna Peltola Kymsotelta kertovat. Haastattelussa asioita ja tilanteita käydään tarvittaessa läpi todella tarkasti: esimerkiksi millainen muiden ihmisten kohtaamistilanne oli, kauanko se kesti ja oliko siihen osallistuneilla ihmisillä maskit.

Varsinainen jäljitystyö alkaa potilaan haastattelusta saatujen tietojen perusteella. Niiden perusteella aletaan kontaktoimaan mahdollisimman nopeasti henkilöitä tai yhteisöjä, joiden kanssa potilas on ollut tekemisissä. Yksityisten, potilaalle tuttujen henkilöiden numerot saadaan usein potilaalta itseltään. Jos esimerkiksi ketjuun liittyy suuri yhteisö, kuten koulu, ollaan yhteydessä esimerkiksi rehtoriin, jonka kautta saadaan tarpeelliset yhteystiedot. Yhteyshenkilön kautta altistumisesta voidaan tiedottaa myös yhteisön sisällä etukäteen. Altistumisilmoituksen yhteydessä potilaan nimeä ei kerrota. Mikäli ketjun jäljittämiseen liittyy vieraskielisiä ihmisiä, käytetään tällöin apuna tulkkauspalveluita ja maahanmuuttopalvelujen terveydenhoitajaa.

Kun sairastuneen haastattelu on tehty, otetaan yhteys infektioylilääkäriin. Hänelle annetaan raportti haastattelusta ja mahdollisista altistuneista. Infektioylilääkäri antaa ohjeet eristys- ja karanteeniajoista sekä siitä, miten altistuneiden kohdalla  toimitaan. Tämän jälkeen tartuntatautiyksiköstä otetaan yhteyttä altistuneisiin.  Tartuntataudeista vastaava lääkäri ottaa yhteyttä sairastuneeseen potilaaseen ja tekee eristyspäätöksen. Altistuneille tartuntatautilääkäri tekee karanteenipäätökset. Karanteeni tai eristys lasketaan siitä päivästä alkaen, kun altistuminen on tapahtunut. Karanteenin kesto on altistumispäivästä alkaen 10 päivää. Tartunnan saaneen kanssa samassa taloudessa asuvilla altistuneilla karanteeni on 14 päivää. Eristyksen pituus vaihtelee.

Tukea annetaan monella tasolla

Tartuntaketjujen jäljitystyössä työskentelee sairaanhoitajia. Ammatillisen osaamisen lisäksi vuorovaikutustaidot ovat merkittävä osa jäljittäjien työn vaatimuksia. “Tätä työtä tehdään omana itsenä. Lisäksi on oltava järjestelmällinen, sillä tähän tehtävään kuuluu esimerkiksi koordinointia ja erilaisten aikajänteiden laskemista”, Laine ja Peltola kuvailevat.

Infektiovastaanottojen hoitajat tekevät sairastuneelle potilaalle eristyksen aikana vointisoittoja, joilla selvitetään taudin tilaa sekä mahdollista tuen tarvetta esimerkiksi kauppa-asiointiin. Joskus potilas voi tarvita myös henkistä tukea. “Tartunnan saaminen ja muiden altistuttaminen voi olla raskas asia. Ihmisillä voi tulla pelko leimatuksi tulemisesta”, Laine kertoo.

Koronavirustartunnasta ilmoittaminen voi tulla potilaalle yllätyksenä etenkin silloin, kun oireet ovat olleet lieviä. Ihmisissä voi ilmetä tällöin syyllisyydentunteita. “Moni sanoo, että jos olisi tiennyt tartunnasta, ei olisi mennyt julkisiin paikkoihin tai tavannut tuttavia. Koronaviruksesta ajatellaan herkästi, ettei sen tarttuminen tai sille altistuminen osu omalle kohdalle,” Laine ja Peltola kertovat.

Soittaessa potilaalle tai altistuneelle on oltava tarkkana ja mukautua tilanteeseen. Laine ja Peltola kertovat, että jokainen yhteydenotto on uniikki. “Olemme koko ajan tuntosarvet pystyssä. Ikinä ei tiedä, millaisessa tilanteessa ihminen soiton aikana on tai miten hän reagoi tällaiseen. Oman haasteensa tuo vielä kasvokkaisen kontaktin puuttuminen. Emme voi hyödyntää täysin valmista haastattelurunkoa, vaan puhelu on aika yksilöllinen juttu molemmille osapuolille.” 

Tartunta voi herättää potilaan lisäksi myös altistuneissa tai potilaan lähipiirissä vahvoja tunteita, jopa pelkoa. Tunteita puretaan joskus puheluiden aikana. “Tartunnoissa olisi päästävä leimautumisesta eroon. Tartunta aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta siitä, että koska voi taas tavata ihmisiä. Esimerkiksi eristyksen purku lasketaan kuitenkin erittäin huolellisesti siten, että tartuttamisvaaraa ei enää ole”, Peltola kertoo. Tartuttavuusaika on lievemmissä oireissa seitsemän vuorokautta oireiden alkamisesta. Rajummissa tapauksissa aika on maksimissaan 14 vuorokautta. Kaikki tämä huomioidaan silloin, kun lasketaan eristyksen pituutta. 

Yhteistyö on tärkeää

Luottamus ja avoimuus ovat avainasemassa onnistuneessa tartuntaketjun jäljityksessä. Laine ja Peltola kertovatkin, että ilahduttavan moni kokee selvitystyön tärkeäksi ja tekee erinomaista yhteistyötä jäljittäjien kanssa. “Ihmiset ovat myös itse aktiivisia ja ilmoittavat asianomaisille ennakkoon ennen meidän soittoamme”, Peltola kertoo. Tartuntaketjujen jäljittämisessä auttaa, jos jo testiin mennessä miettii valmiiksi mitä on kahden edellisen vuorokauden aikana tehnyt, kunnes oireet alkoivat. Tätä tietoa tarvitsee, mikäli saa testistä positiivisen tuloksen. “Kannattaa myös pitää mielessä, että soitamme ehkä entuudestaan tuntemattomasta numerosta”, Laine muistuttaa. “On myös erittäin tärkeä huolehtia siitä, että numero on ajan tasalla”, Peltola jatkaa.

Tartuntaketjujen jäljittämisellä voidaan leviämisen ehkäisyn lisäksi mahdollistaa se, että jotkut yleiset arjen toiminnot voivat jatkua turvallisesti ja suhteellisen normaalisti. Kun tartuntaketjut voidaan jäljittää, ei kaikkia altistumiseen liittyviä paikkoja tai palveluja tarvitse sulkea heti kokonaan, sillä tartuntaketjun kulusta saadaan tarkka tieto.

Kaikkien panos on nyt merkittävää

Tartuntaketjujen jäljittämiseen osallistuva tiimi saa Laineelta ja Peltolalta kehuja. “Meillä on timanttinen tiimi. Olemme selvittäneet monia isoja tartuntaketjuja ja yhdistäneet niitä kokonaisuuksiksi. Näissä hommissa myös luontainen uteliaisuus on etu – vastaan voi tulla mielenkiintoisia tapauksia, joissa joutuu tekemään enemmänkin selvitystyötä.

Laineella ja Peltolalla on eturivin paikka seurata Kymenlaakson tartuntatilannetta. He kannustavat ihmisiä edelleen noudattamaan ohjeistuksia ja pitämään huolta itsestään. “Karanteenissa ollessa olisi erittäin tärkeää välttää sosiaalisia kontakteja. Ulkoilla saa, kunhan ulkoilee muualla kuin esimerkiksi keskustassa tai ruuhkaisissa liikuntapaikoissa. Vaikkei olisikaan karanteenissa, niin kaikkia kontakteja ja kokoontumisia on syytä harkita tarkkaan. Lisäksi ohjeet turvaväleistä ja maskin pitämisestä ovat edelleen tarpeellisia, ja niillä voidaan pienentää altistumisen ja altistuttamisen riskiä. Maskia kannattaa pitää pienissäkin kokoontumisissa. Lievissäkin oireissa kannattaa hakeutua testiin. Meillä kaikilla on mahdollisuus toimia tartuntojen ehkäisemiseksi – nyt on tärkeä aika tehdä mitä itse pystyy, sillä tilanne on meidän jokaisen käsissä.”

Huolehdi terveydestäsi vastuullisesti

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 20.05.2020 klo 08:33

Poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut lähes koko Kymsoten toimintaan – myös lääkäreiden ja hoitajien vastaanottoaikoihin. Vaikka monissa paikoissa on jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä, on oman terveyden sekä mahdollisen pitkäaikaissairauden hoitoa tärkeää ylläpitää myös nyt. Mikäli olet saanut hoitoon liittyvän vastaanottoajan sairaalaan eikä aikaa ole peruttu tai muutettu, tulee sinun noudattaa annettua aikaa ja saapua paikalle. Se on tärkeää paitsi itsellesi, myös hoitavalle taholle.

Terveydentilan muutoksissa ja pitkäaikaissairauksien hoidossa on tärkeä noudattaa annettuja ohjeita myös poikkeustilanteessa. ”Lähtökohtaisesti kaikkien sairauksien, joiden tutkimukset tai seuranta vaativat fyysistä kontaktia, vastaanottoajat järjestetään paikan päällä. Esimerkiksi vatsan tutkimukset ja sydämen kuuntelu ja ultraus vaativat asiakkaan paikallaoloa”, Kymsoten sisätautien ylilääkäri Mika Huuskonen kertoo. Mikäli olet menossa ensikäynnille sairauden tai vaivan vuoksi, tulet todennäköisesti myös silloin saamaan ajan lääkärin vastaanotolle sairaalaan. Jotta hoito saadaan aloitettua ajoissa, on varatulle ajalle saapuminen erittäin tärkeää.

Jokainen tapaus arvioidaan yksilökohtaisesti

Vaikka tämänhetkisessä tilanteessa suositellaankin edelleen välttämään fyysisiä kontakteja, älä ohita sen puitteissa lääkärille tai hoitajalle varattuja vastaanottoaikoja. Tarve fyysiselle vastaanotolle arvioidaan aina yksilökohtaisesti, jolloin lääkäri käy läpi asiakkaan tilan, taustatiedot ja sairauden luonteen. ”Mikäli saa kutsun vastaanotolle, on lääkäri aina arvioinut toimenpiteen tarpeelliseksi asiakkaan taustatietojen perusteella. Tällöin vastaanottoaikaa on syytä noudattaa”, Huuskonen korostaa.

Pitkäaikaissairaiden tulee kiinnittää huomiota oloonsa ja tuntemuksiinsa kuten ennenkin. Noudata samoja ohjeita, mitä olet saanut aiemmin liittyen sairauden hoitoon. Älä jää odottamaan oireiden kanssa, sillä pitkittäminen voi pahentaa tilannetta. ”Olemme tänä keväänä havainneet, että ihmiset hakeutuvat jopa akuuteissa tilanteissa hoitoon viiveellä. Jos diagnostiikka viivästyy, voi tila pahentua ja vaatia järeämpiä hoitokeinoja”, Huuskonen kertoo ja muistuttaa, että hoitoon tulee hakeutua kuten normaalitilanteessakin – silloin, kun tilaan tulee huomattavia muutoksia. Useimmilla pitkäaikaissairailla tai esimerkiksi elinsiirtopotilailla on nimetty oma vastuuhoitaja, jolle voi soittaa, jos olo huononee. Soittamalla sairaalaan tai terveyskeskukseen saat aina ohjeet siitä, miten seuraavaksi tulee toimia.

Mikäli varattu vastaanottoaikasi peruuntuu tai se muutetaan etävastaanottoajaksi, saat ilmoituksen henkilökohtaisesti joko kirjeitse tai puhelimitse. Sinun ei siis tarvitse soittaa hoitavalle taholle ja kysyä asiasta. Koska vallitseva tilanne on erittäin poikkeuksellinen, tulee se vaikuttamaan myös varattuihin aikoihin ja uusien aikojen saamiseen pitkän aikaa. ”Kun saa ilmoituksen varatusta ajasta ja kutsun tulla sairaalaan, kannattaa vastaanotolle tulla myös siksi, että seuraava aika voi mennä pitkälle, kun jonoja aletaan purkamaan”, Huuskonen muistuttaa.

Huolelliset järjestelyt takaavat turvallisen asioinnin

Kymsotella on tehty valtavasti toimia turvallisuuden takaamiseksi. Yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmiin kuuluvat asiakkaat voivat asioida sairaalassa huoletta, kunhan noudattaa annettuja ohjeita. ”Vastaanotolla lääkärillä ja hoitajilla on maski kasvoillaan ja halutessaan myös asiakas voi käyttää maskia. Lisäksi Kymsoten infektiopäivystys on edelleen käytössä, eli tulehdusoireiset asiakkaat ohjataan heti ulko-ovella eri tiloihin muista asiakkaista. Ulko-ovella asiakkaita vastassa on henkilökuntaa, joka ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan asioinnin syyn ja oireiden perusteella”, Huuskonen kertoo.

Koko sairaalan henkilökunta on saanut kattavan ohjeistuksen tartuntariskien ehkäisemiseksi. Infektiopäivystyksessä työskentelevät työntekijät eivät saa vuoronsa aikana poistua muualle sairaalaan, jotta he eivät altista muita asiakkaita tai henkilökuntaa. Jos sairaalassa työskentelevä henkilö tuntee olonsa sairaaksi, tulee hänen jäädä kotiin matalalla kynnyksellä.

Yhteistyöllä riskit vähenevät

Voit myös omilla toimillasi ehkäistä tartuntariskejä odottaessasi vuoroasi vastaanotolle. Kun tulet vastaanotolle ja jäät odotustilaan, huolehdi käsien puhtaudesta käyttämällä käsidesiä ja pesemällä käsiä. Älä yski muita ihmisiä kohti tai suoraan ilmaan, vaan peitä suusi aina hihalla tai yski kainaloa kohti. Vältä turhaa oleskelua sairaalassa ja saavu paikalle vasta silloin, kun oma vastaanottoaikasi on lähellä. Odotustilassa on syytä huolehtia myös turvaväleistä ja välttää erilaisten pintojen koskettelua. “Kun kotiutuu sairaalasta, tulee toimia kuten muutenkin kotiin saapuessa: pese heti ensimmäiseksi kädet huolellisesti kynnenalusia myöten”, Huuskonen ohjeistaa.

Jos tulet sairaalaan avustajan kanssa, voi avustaja tulla mukaasi lääkärin vastaanotolle saakka. ”Esimerkiksi liikuntarajoitteisilla ja muistisairailla avustaja saa olla mukana koko käynnin ajan”, Huuskonen kertoo. Myös avustajan on tällöin tärkeää noudattaa annettuja hygieniaohjeistuksia. Mikäli tulet saattajan kyydillä sairaalalle etkä tarvitse muutoin apua vastaanotolle saapuessasi, on saattajan jäätävä odottamaan sairaalan ulkopuolelle. Näin vähennetään ylimääräistä liikennettä sairaalan tiloissa ja minimoidaan tartuntariskiä.

Kymsoten toiminta-alueella koronavirustilanne on hallinnassa, mutta sen varmistamiseksi toimintaohjeita on edelleen noudatettava tarkasti. ”Hoitohenkilökunta on työskennellyt esimerkiksi sairaalassa koko pandemian ajan ja valtaosa meistä on pysynyt terveenä. Kun saapuu vastaanotolle sairaalaan ja noudattaa annettuja ohjeita ja pitää huolta hygieniasta, on tartuntariski pienempi kuin esimerkiksi kauppakäynnillä ruuhka-aikaan”, Huuskonen summaa. ”Tervettä järkeä käyttäen omaa kuntoa ei vie huonompaan suuntaan”.

Kun saat kutsun vastaanotolle, noudata annettua aikaa. Saapuessasi sairaalaan toimi näin:

  • Tule paikalle hieman ennen omaa aikaasi; vältä turhaa oleskelua sairaalassa.
  • Kerro ovella ohjaavalle henkilökunnalle, miksi tulet ja seuraa ohjeita.
  • Pese kädet ja käytä käsidesiä myös odotustilassa.
  • Vältä suoraa koskemista pintoihin.
  • Älä yski suoraan ilmaan, vaan peitä suusi nenäliinalla tai hihalla ja käännä kasvosi pois muista ihmisistä.
  • Pidä turvaväli muihin ihmisiin.
  • Käytä halutessasi hengityssuojainta vastaanotolla.

Pidä itsesi kunnossa – jaksat paremmin

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 14.05.2020 klo 09:20

Osa 2: Henkinen hyvinvointi

Liikunta edistää monella tavalla fyysistä hyvinvointia, mutta se vaikuttaa paljon myös mielialaan. Liikunnan ja aktiivisten rutiinien merkitys korostuu meille kaikille etenkin nyt, kun sosiaalisia menoja ja hyötyliikuntaa kodin ulkopuolella joutuu rajoittamaan runsaasti.

Poikkeustilanteessa tavanomaiset rutiinisi ja tapasi ovat voineet mennä täysin uusiksi, jonka myötä myös mielesi voi olla apea – se on täysin ymmärrettävää, mutta oloa voi myös parantaa! Itsellesi sopiva liikunta ja arkiaktiivisuuden ylläpitäminen piristävät ja saavat sinut jaksamaan paremmin, sillä liikunta parantaa tutkitusti mielialaa. – Liikunnalla saat mielialaasi kohentumaan, ajatuksiasi terävöitymään ja mahdollinen stressin tunne voi keventyä. Myös unenlaatusi paranee, Kymsotella Kouvolan kotikuntoutuksessa työskentelevä fysioterapeutti Päivi Inkilä kertoo.

Kun toimintakykysi on kunnossa, voit puuhata monenlaisten askareiden parissa. Tällöin saat pidettyä arjessasi mukana myönteisiä ja mieluisia rutiineja, ja mielesi pysyy virkeänä. Jaksat esimerkiksi pitää kotisi järjestyksessä, kokeilla uusia leivontareseptejä, soitella ystäville ja sukulaisille tai lukea suosikkikirjojasi. – Etenkin poikkeustilanteessa on tärkeää, että ylläpidät itsellesi mieluisia rutiineja, Inkilä suosittelee. Lisäksi pitämällä itsestäsi huolta nyt, voit tulevaisuudessa palata sujuvasti takaisin harrastuksiin, jotka ovat nyt jääneet tauolle.

Nauti liikunnan ja luonnon vaikutuksista – myös kotona!

Oletko tuntenut itsesi poikkeuksellisen huonotuuliseksi tai apeaksi? Säännöllinen liikunta auttaa pitämään mielialasi tasapainoisena. Liikunnan on todettu voivan vähentää ahdistusta tai masennusta, joita kuka tahansa meistä voi joskus kokea. Säännöllistä liikuntaa suositellaankin monien pitkäaikaissairauksien kuten depression hoidossa ja kuntoutuksessa. – Liikunnan avulla saat kehoosi ja mieleesi muuta ajateltavaa, jolloin liikunta saattaa kääntää huomiosi pois mieltä kuormittavista asioista, Inkilä kuvailee.

Suuntaa luontoon tai pihalle, mikäli liikkumissuosituksesi sallivat sen. Muista kuitenkin pitää riittävä turvaväli muihin ihmisiin. Luontoliikunnalla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen, sillä se elvyttää ja auttaa palautumaan mahdollisesta stressistä, mikäli esimerkiksi vallitseva poikkeustilanne on sellaista aiheuttanut. Nauti omasta pihasta, läheisestä puistosta tai lähimetsästä – luonto voimaannuttaa ja voit ihastella, kuinka luonto herää talven jäljiltä. Voit nauttia luonnon kauneudesta myös kotioloissa jumpaten kevyesti parvekkeella ja kuunnellen lintujen upeaa laulukonserttia. – Voit myös polkea kuntopyörällä luonto-ohjelmia katsellen! Inkilä sanoo. Tapoja luonnosta nauttimiseen on onneksi monia!

Kukaan ei tällä hetkellä tarkkaan tiedä, kuinka kauan poikkeustilanne kestää tai mihin kaikkeen se vaikuttaa. Siksi sinun kannattaa nyt suunnata katseesi omaan hyvinvointiisi ja panostaa niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa. – Panosta itseesi ja hyvinvointiisi sellaisen liikunnan avulla, mitä voit tällä hetkellä tehdä ja mikä sinusta tuntuu hyvältä. Yritä löytää arkeesi iloa ja voimaa tuovia liikuntatuokioita! Inkilä rohkaisee.


Lukuvinkki!

Liikunnan hyödyistä arkisiin askareisiin ja kehoon voit lukea aiemmin ilmestyneestä artikkelista.


Koetko riskiryhmään kuuluvana huolta omasta kunnostasi?

Ota yhteyttä.


Hamina, Miehikkälä ja Virolahti

fysioterapeutti Liisa Lampinen, p. 040 844 7428

Kotka

fysioterapeutti Pia Danska, p. 040 632 7393

Kouvola

fysioterapeutti Päivi Inkilä, p. 040 486 5533


Jumppaa videon mukana!

Ohessa on listattuna mainioita videoita kotijumppaan ja -venyttelyyn. Jumppavälineiksi tarvitset vain mukavat ja joustavat vaatteet, hyvät jalkineet sekä tukevan tuolin. Varaa lähellesi myös vettä. Muistathan seurata omia tuntemuksiasi koko harjoittelun ajan. Klikkaa linkki auki, pistä video pyörimään ja nauti liikunnan tuomasta hyvästä olosta!


Helppo tasapaino- ja voimaharjoitus

Videolla tehdään yhdeksän liikkeen voima- ja tasapainoharjoittelu. Harjoittelun kesto on noin 22 minuuttia.

Keskitasoinen tasapaino- ja voimaharjoitus

Videolla tehdään keskitasoinen, yhdeksän liikkeen voima- ja tasapainoharjoittelu. Harjoittelun kesto on noin 26 minuuttia. Haasta itseäsi rohkeasti tuntemusten niin salliessa!

Venyttelytuokio

Videolla tehdään rauhallinen venyttelytuokio, joka auttaa lihaskireyksiin ja vetreyttää kehoa. Venyttelytuokio soveltuu kaikenikäisille.


Pidä itsesi kunnossa – jaksat paremmin

Kategoriat
Artikkelit Päivitetty 05.05.2020 klo 16:38

Osa 1: Fyysinen hyvinvointi

Monipuolinen ja itselle sopiva liikunta tukee terveyttä läpi elämän, ja jumppatuokioita onkin hyvä harrastaa säännöllisesti. Liikuntapaikkojen ollessa suljettuna voit ylläpitää lihaskuntoasi, vetreyttäsi ja niiden mukana tulevaa hyvää mieltä myös kotonasi!

Liikunnalla on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia fyysiseen terveyteen ja se sopii kaikille iästä riippumatta, kunhan löytää itselleen sopivan ja turvallisen harjoitustason. Liikunta vaikuttaa kehoosi monella tavalla jo heti jumppatuokion aikana, sillä se vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoasi. Kun verenkiertosi vilkastuu, sydämesi pumppaa enemmän verta, hengityksesi tehostuu ja lihaksesi saavat enemmän happea. Kaiken tämän tunnet hyvänä ja energisenä olona. Lisäksi voit tuntea itsesi vetreämmäksi, sillä nivelten liikelaajuudet lisääntyvät.

Liikunnan ei tarvitse olla tylsää, sillä siihen voi yhdistää monenlaista jumppaa ja liikettä. Yhdistele kevyttä ja reippaampaa kävelyä ja hyödynnä kävelysauvoja ulkona liikkuessasi. Muista myös tehdä lihaskuntoa, tasapainoa ja notkeutta parantavia harjoituksia, sillä ne palvelevat sinua myös jokapäiväisessä elämässä. Kotona oleilu ei ole este jumppaamiselle tai aktiivisena pysymiselle. Mainioita ohjattuja jumppavideoita löydät tämän artikkelin lopusta.

Lyhytkin liikuntahetki tekee hyvää

Lyhytkin jumppa tekee hyvää, ja se aktivoi kehoa monella tapaa. Jo kevyt liikuskelu vaikkapa kotona tai lähiympäristössä vilkastuttaa verenkiertoasi sekä vetreytttää niveliäsi ja lihaksiasi – tämä tapahtuu jo siinä, kun nouset vaikkapa ylös tuolista! – Kannattaa välttää pitkää paikallaan olemista ja tauottaa esimerkiksi television katselua, Kymsotella Kouvolan kotikuntoutuksessa työskentelevä fysioterapeutti Päivi Inkilä kannustaa.

Monipuolisen liikunnan avulla ylläpidät myös omaa toimintakykyäsi. Toimintakyvyn ylläpito on meille kaikille tärkeää. Jos toimintakyky heikkenee, voi arkisten askareiden parissa puuhailu muuttua hankalaksi. Hengästyt nopeammin ja kävely voi tuntua raskaalta. Toimintakyvyn heikkeneminen voi olla myös vaarallista. – Jos esimerkiksi tasapainosi pääsee heikkenemään, niin kaatumisvaara voi lisääntyä, Inkilä muistuttaa. Älä kuitenkaan huolestu, sillä voit parantaa tasapainoasi yksinkertaisilla harjoituksilla, joita voit tehdä kotona. Tutustu tasapainoharjoituksiin tämän artikkelin lopusta joko ohjatun videon mukana tai tulostettavalla ohjeella.

Liikunnasta on helppo tehdä uusi rutiini arkeen kotona ollessa. Herättele kroppa aamulla kevyellä verryttelyllä, tee päivällä lyhyt ulkoilulenkki tai lihaskuntojumppa kotona ja venyttele illalla ennen nukkumaanmenoa. Myös kaikki kotiaskareet ovat mainiota hyötyliikuntaa: siivoa, järjestele tavaroita, pese ikkunat tai tee pihatöitä. Arjen askareita tehden voit ylläpitää omaa toimintakykyäsi mahdollisimman hyvänä. Ole siis arjessasi mahdollisimman aktiivinen!


Tv-vinkki!

Hyödynnä Ylen jumppatuokiot Yle TV2:lla arkisin klo 8.50 ja 15.50. Jaksot ovat myös katsottavissa Yle Areenassa.

Tulosta kotijumppaohje!

Lataa Ikäinstituutin kotijumppa voiman ja tasapainon kehittämiseen. Mukana on myös päiväkirja, johon voit merkitä jumppakertasi. Lataa tiedosto talteen ja ota jumppa osaksi rutiinejasi!


Jumppaa videon mukana!

Ohessa on listattuna mainioita videoita kotijumppaan ja -venyttelyyn. Jumppavälineiksi tarvitset vain mukavat ja joustavat vaatteet, hyvät jalkineet sekä tukevan tuolin. Varaa lähellesi myös vettä. Muistathan seurata omia tuntemuksiasi koko harjoittelun ajan. Klikkaa linkki auki, pistä video pyörimään ja nauti liikunnan tuomasta hyvästä olosta!


Kymsoten fysioterapeuttien tuolijumppaa

Kymsoten fysioterapeutit Eija Toivanen ja Anni Väyrynen ovat suunnitelleet helpon, mutta mukavasti aktivoivan tuolijumpan. Liikkeitä on helppo seurata, ja ne voi tehdä myös pyörätuolissa istuen. Jumpasta on tehtävissä 40 minuutin tai 20 minuutin pituinen versio.


Muita videoita omatoimiseen jumppaan

Alla olevat videot esittelevät seitsemän tuki- ja liikuntaelimistöä kehittäviää, helppoa tai keskivaikeaa liikettä. Harjoituskokonaisuusdet kestävät noin 12–14 minuuttia. Haasta itseäsi rohkeasti tuntemusten niin salliessa!